,
Helsingin kaupungin järjestämä matkailuseminaari 2020 kokosi maanantaina 26. lokakuuta paikan päälle Pasilan Sokos Hotel Triplaan 200 matkailun ja viestinnän ammattilaista. Lisäksi etäyhteyksin netin kautta osallistui yli 800 henkilöä ympäri Suomen. Suuri osanottajamäärä kertoo siitä, että seminaarille oli tarvetta ja kysyntää matkailuväen piirissä. Seminaari, vaikka toteutui koronan pahoin riivaamassa markkinassa, pyrki useiden esiintyjien voimin katsomaan myös aikaan koronan jälkeen. Kenelläkään ei silti ole sellaista kristallipalloa, joka kertoisi, miten pian tuo aika koittaa.
Tilaisuuden avasi Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Hän oli valinnut nyt kolmannen matkailuseminaaripuheensa teemaksi taistelutahdon.
”Käsillä on suurempi kriisi kuin ehkä tajuammekaan. Helsinki on kärsinyt koronasta eniten”, sanoo Vapaavuori perustellen tätä palvelujen varaan rakennetulla ekosysteemillä. ”Puolet kaupungin matkustuksesta on työperäistä. Kotimaan matkailu ei pelasta Helsinkiä eikä muutakaan Suomea. Tarvitsemme ulkomaisia matkustajia ja matkailijoita.”
Vapaavuori kantoi huolta myös nuorista. ”Voimme menettää kokonaisia sukupolvia, jos sitä ensimmäistä työpaikkaa ei löydykään.” Maailman megatrendeistä Vapaavuori sanoi: ”Globalisaatio, urbanisaatio jatkuvat, digitalisaatio, ilmastonmuutos ja väestön ikääntyminen jatkuvat. Näiden vallitessa onnistuminen riippuu meistä itsestämme. Me voisimme keskittyä matkustukseen ja kulutukseen matkojen aikana enemmän kuin tuijottamaan pelkkiä matkustajien lukumääriä”, sanoi Vapaavuori. ”Kriisin jälkeen voi pärjätä paremmin kuin ennen sitä”, rohkaisi pormestari.
Helsingin kaupungin erityissuunnittelija Jukka Punamäki toimi seminaarin juontajana. Omassa puheessaan hän korosti tiedolla johtamista. Ruutuvihkometodit ovat taakse jääneitä, digitalisaatio on tullut. Kestävän matkailun rooli korostuu entisestään, samaten turvallisuuden rooli, eikä ainoastaan terveysturvallisuuden. ”Markkinoinnissa tarvitaan rohkeutta ja riskinottokykyä, yhteistyötä”, sanoi Punamäki. ”Tapahtumat ovat tärkeitä Helsingille, monet niistä työperäisiä. Helsinki oli 2019 Pohjoismaiden suosituin kongressikaupunki.”
Johtaja PaavoVirkkunen, Visit Finland totesi, että Suomi meni kiinni 13.3.2020. Tekemisen tahtoa matkailun toimijoilla on ollut, mutta huonosti on onnistuttu. Pandemian kesto on osoittautunut määrittelemättömäksi. ”Suomesta on jälleen tullut saari. 72 tunnin koronatestaus ja toisen testauksen vaatimus ovat saaneet matkailuelinkeinon henkitoreisiin. Kassavirta kansainvälisestä matkailusta riippuvaisilla yrityksillä on tyrehtynyt. Samalla matkailua on jopa kummallisesti demonisoitu, ja sen päälle on pyritty jopa langettamaan häpeää ”, sanoi Virkkunen ja jatkoi: ”Meillä on paikkakuntia, joilla palvelut ovat täysin matkailun varassa. Tarvitsemme ratkaisuorientoituneisuutta kriisistä selviämiseksi.”
Kansainvälinen markkinointi tulee Virkkusen mukaan vaatimaan julkisen puolen toimia kiristyvässä kilpailussa, kun yritysten kassat ovat kuivuneet. Elpyminen tulee kestämään jopa vuosia, vaikka rokote koronaan löytyisikin. Lentoliikenne ei toivu yön yli, se vie 3-5 vuotta. ”Silti viruspirulaisten kanssa on opittava elämään!”
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka korosti matkailun kerrannaisvaikutuksia elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan, aina rakentamiseen, liikenneinvestointeihin asti. Hän viittasi myös digiloikka -raporttiin, jotta voidaan voimistaa myönteisiä seikkoja ja tarttua ongelmiin. ”Osaamisen jakamista tarvitaan”, sanoi Harakka.
Liikenteessä tyypillistä on, että kun kysyntä vähenee, tarjonta sopeutuu siihen. Tästä seuraa yksityisautoilun yleistyminen. Siksi joukkoliikenteen tukeminen on Harakan mukaan keskeistä ja siihen on panostettu nyt jo 2 x € 100 miljoonaa. ”On myös käynnistetty Turun ja Tampereen ratojen lisäksi itäisen suunnan nopean radan hankeneuvottelut.”
Liikkumisen tulevaisuus matkailussa
Iltapäivän mielenkiintoinen paneelikeskustelu koski liikkumista, liikennettä niin ilmassa, maassa kuin merellä. Helsingin kaupungin yksikönpäällikkö Ulla Tapanisen moderoimaan paneeliin osallistuivat Margus Schults, Tallink, Topi Manner, Finnair. Topi Simola, VR, Noora Lähde, LVM sekä etänä Sampo Hietanen MaaS.
”Meneillään oleva kriisi on pahempi kuin SARS, 911, Lintuinfluenssa ja Persian lahden kriisit yhteensä. Olemme jo 9 kuukautta keskittyneet terveysturvallisuuden ylläpitämiseen. Toteutunut lentoliikenne on vain n. 10 % siitä, missä olimme vuonna 2019. Odotamme, että meilläkin maan hallitus päätyisi eurooppalaiseen linjaan”, sanoi toimitusjohtaja Topi Manner.
Hän myös esitti uutta käännettä ajattelutapaan. ”Lopetetaan puhuminen matkustusrajoituksista. Puhukaamme mieluummin matkustuslinjauksista tai -ohjeista.” Topi Mannerin uusi mindset sai kuulijoissa välitöntä myönteistä hyväksyntää.
Tallinkin toimitusjohtaja Margus Schults toteaa laivaliikenteen ongelmat yhtä suuriksi kuin Topi Manner kuvasi ilmaliikennettä.”Kolmessa päivässä 80 % liikenteestämme romahti. Kun vain rahti jatkui, oli meillä kalleimmat rahtilaivat käytössämme.”
Nyt laivamatkoja tehdään 75 % vähemmän kuin vuosi sitten. ”Kilpailijoitamme eivät ole muut niinkään varustamot, vaan kotisohva ja Netflix”, sanoo Schults.
Mutta korona on myös saanut ainakaan kehitystä, digiloikankin. ”Ehkä piankin drinkin voi tilata baarista älypuhelimella pöytään eikä mennä jonottamaan tiskille. Margus Schultsin mukaan laivojen polttoainekuluja on entisestään saatu pienennettyä jopa 10 prosenttia. Keinoina on mm. se, että vain käytössä olevat hytit lämmitetään eikä koko laivaa.
VR:n johtaja Topi Simola sanoo, että kaikki tietävät junat ympäristöystävälliseksi tavaksi matkustaa. ”Mutta argumentit valita juna ovat muita kuin ilmastosyitä. Keskeistä on edullisuus, mukavuus, tehokkuus, siisteys. toimiva wi-fi jne.”
Nyt VR:ssä pohditaan, miten makuuvaunujen liikennettä Lappiin voitaisiin saada ympäri vuoden tai ainakin paljon pitempään kuin nykyinen hiihtosesonki. Kalliit makuuvaunut, joihin mahtuu paljon vähemmän matkustajiakuin päivävaunuihin, seisovat pitkiä aikoja vuodesta käyttämättä.
Seminaarin päätössanoissa elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva sanoi: ”Tarve ja halu matkustaa eivät häviä.” Ihminen on matkailijana utelias ja liikematkustajilla on jatkossakin omat tarpeensa matkustaa ja tavata sidosrymiään.
Suomessa on erinomaiset valmiudet tulla ulos kriisistä. ,Olemme hyvin organisoitunut yhteiskunta. ”Tulevaisuus ei tapahdu, se tehdään.”