Baleaarien saaret julkistivat tämän vuotisessa alkumarraskuisessa World Travel Marketissa Lontoossa uutta strategiaansa. Sen mukaan ja varsin järkeenkäyvästi matkailijoita pyritään houkuttelemaan saarille tähän asti totuttujen korkeakausien ulkopuolella. Matkaviikon skribentti myötäili Baleaarien uutta matkailustrategiaa ja lähti vetämään henkeä sekä havainnoimaan etätyössä marraskuista Mallorcan Palmaa – ja monessa suhteessa sen hyväksi havaitsi.
Päivälämpötila liikkui 20-25 asteen raamissa, jota enempää ei myöhempää teini-ikää elävä laiskanpulskea kroppa kaipaakaan. Öisin mittari painui lähemmäs 10 -12 plusastetta, mutta silloin ei yleensä olla enää ulkotöissä. Kuten joku voisi sanoa: olimme S.O.S-matkalla: slower, older, smarter – ainakin verrattuna 1970-luvun alun oman nuoruuden ensikokemuksiin samoilla kulmakunnilla.
Kun asuminen toteutui aivan Palman kaupungin taajaan asutulla, lähes keskustan alueella paikallisen väen parissa normaalissa kerrostaloasunnossa, myös elämisen rytmi ja tavat sopeutuivat enempi normaalin arkielämän muottiin – aamulla aikaisin ylös vuoteesta ja kulmakahvilaan tarkkailemaan ukkokillan aamun avausta ja illalla ihmisten aikaan TV:n ääreen ja suhteellisen ajoissa nukkumaan! Hotellimajoitusta olisi ollut Palmassa ja vieläkin on tarjolla vaikkapa aivan paraatipaikalla eli paseo maritimon tasohotelleissa hyvinkin edullisesti. Tarjotut hinnat kuitenkin juuri nyt johtunevat mittavista, yhä jonkin aikaa jatkuvista katutöistä, joista myös aiheutuu rantakadun hotelleille sekä liikenteellistä, fyysistä että visuaalista haittaa.
Kulinaaria kokemuksia ja kokeiluja
Ruokaa laiteltiin sekä kotikeittiössä että kokeiltiin paikallisia erikoisuuksia tutuissa ja ennestään tuntemattomissa ravitsemuslaitoksissa. Eräänlaisena välimuotona mm. upeiden supermarketien Mercadonan ja Carrefourin herkkuosastoilta saa todella käteviä ja maistuvia valmisruokia take-away –periaatteella – myös hinta tietenkin sijoittuu jonnekin itse valmistetun kotiruoan ja ravintolaruoan välimaastoon! Kalaruokien hinta tuntuu yhä olevan nousussa, mitä tukee paikallisen valtion pankin virallinen elinkustannusindeksin sanoma: kalan kysyntä ruokamarkkinoilla on ’vapaassa pudotuksessa’ – kohonneen hinnan vuoksi.
Muuten sikäläinen hintataso ei pelästytä ja jos haluaa ravintolaruokailussa maistella paikallista viiniä tai lasin olutta, niiden hinta on suorastaan edullinen. Tämän havainnon lienee tehnyt moni muukin; pieni 0.3-olutlasillinen halvimmallaan katubaarissa 1,20, yleensä ravintoloissa noin 2 – 2,50 euroa!
Ravintoloilla on myös juuri nyt kovasti kysyntää. Jouluaterioita myydään jo jopa tammikuulle, kun ainakin suosituimmissa paikoissa joulukuu on tasan täyteen buukattu. TV-tietojen mukaan espanjalainen perhe käyttää jouluunsa keskimäärin 440 euroa. Tämä on todellakin keskiarvo, joten jotkut perheet käyttävät roimasti enemmän ja toisille ei asuntolainojen tai vuokran jälkeen jää paljon muuta kuin köyhyysloukku.
Ravintolamaailmaa itse koettuna
Sa Premsa -niminen ravintola Palman historiallisessa keskustassa on oiva kokemus ja ehdottomasti käymisen arvoinen. 65-vuotias ravintola tarjoaa aivan upeissa, todella tilavan ravintolasalinsa puitteissa mainiota ruokaa järkevin hinnoin: paellaa kannattaa aina kokeilla ja lampaankyljykset lisukkeineen olivat todella maistuvia, jälkiruokina mm. perinteisiä flania tai crema catalanaa, mutta myös vaikkapa jäätelöä tai hedelmiä.
Casa Gallega, osoitteessa Calle Aragón Palman suuremman Corte Inglés -tavaratalon lähistöllä saa mainiot arvosanat myöskin, kuten galicialaistyyppiset mereneläviäkin tarjoavat ravintolat usein. Simpukat ja kalalajitelma olivat hyvin hintansa väärtejä. Ja paikan suosiosta kertoo, että se on täynnä paikallista väkeä lounasaikaan ja varattuakin pöytää piti hetki odottaa. Mutta se kannatti.
Hieman erilaista, eksoottisempaa vaihtelua löytyi japanilaishenkisestä Jazminthing -ravintolasta. Listalta voi prikata paperilappuselle haluamansa määrän pieniä ruokalajeja misokeitosta teriyaki- ja sushilajeihin. Jälkiruoaksi soveltuva banaanisushi oli mielenkiintoinen yllätys. Koko komeus maksoi vain noin 15 euroa hengeltä.
Päiväkahveista voi nauttia hyvällä säällä vaikkapa entisen Grand Hotelin ulkoilmakahvilassa. Upea talo on nykyisin Caixa Forum-kulttuurikeskus. Mutta yhtä hyvin kahvittelemaan voi pysähtyä, kun kohdalle osuu sopiva kahvila ensaimada- ja kakkuvitriineineen.
Suosikiksi nousi La Oliva Joan Crespi-kadulla oman kortteerimme kulmilla, argentiinalaishenkinen, edullinen ja siisti pikku cafeteria, jossa saattoi hyvin istua myös ulkona iltapäiväkahvilla ja rupatella kulmakunnan väen kanssa.
Corte Inglésin kahdessa tavaratalossa kannattaa käydä myös cafeteriassa ja nauttia mielihalujen mukaan joko makeita leivonnaisia tai mainiota bistro sandwichia eli club sandwich-tyylistä kerrosvoileipää, siis lähes täyttä lounasateriaa.
Valldemossan paksu kaakao, chocolate ja leivonnaiset kannattaa käydä kokemassa, etenkin jos käytössä on auto. Pasteleria Ca’n Molinas on ehkäpä suosituin, mutta muitakin on. Paksuun kaakaoon ei täällä niinkään topata churroja, vaan useammin pölysokerilla hölvättyä pikkupullaa, briossia. Palman kaupungista Valldemossaan ajelee puolisen tuntia. Toki myös bussilla pääsee paikalle, kunhan selvittää reitin ja aikataulut.
No niin, se perinteisempi syy mennä Valldemossaan on puolalaismies nimeltä Fryreryk Franciszek Szopen, myöhemmin paremmin tunnettu säveltäjänä ja pianovirtuoosina ranskalaistuneella nimellään Frédéric Chopin ja hänen naisystävänsä, kirjailijanimeltään George Sand. Myös he taannoin talvehtivat täällä, jo 1800-luvun puolivälin huitteilla.
Perusteellinen TV-uutisointi
Paikallisessa televisiossa, etenkin 24 h uutiskanavalla, yhtä ja samaa teemaa ruoditaan useimmiten perin pohjin aina muutama päivä kerrallaan. Marraskuussa ensin prinsessa Leonor täytti 18 vuotta, vannoi perustuslain nimiin ja tuli kelpoiseksi tarvittaessa ottamaan isänsä kuningas Felipe IV:n tehtäviä hoitaakseen, mikäli tilanne sellaista vaatisi. Perinpohjainen uutisointi muuttui kuninkaan Tanskan vierailun seuraamiseksi ja nuori prinsessa sai taas vähän hengähtää.
Tilalle ykkösparrasvaloihin astui pääministerin hommia hoitanut PSOE-demari Pedro Sánchez, joka voidakseen jatkaa tarvitsi apua Katalonian Junts-puolueelta. Hankala homma, sillä näiden katalaanien painolastina olivat taannoiset itsenäistymisen pyrkimykset ja niitä seurannut katalaanipäällikkö Carles Puigdemontin maastakarkoitus. Sánchez lupasi armahdusta, amnestía, jotta itse pääsisi jatkamaan pääministerin virassa, investidura! Nuo kaksi kastilian kielen sanaa tulivat TV-katselijoille tutuiksi, kunnes Sánchez lopulta aika ohuella äänten enemmistöllä (179-171) sai jatkoa virkakaudelleen ja pääsi muodostamaan hallitusta. Mielenosoitukset jäivät vellomaan!
Kevyempää, enkä suinkaan tarkoita tuotoksen laatua, illan viihdettä tarjosi sitten Sevillasta televisioitu Latin Grammy 2023 – Noche de Estrellas. Tähtien yö, nyt jo 24. vuosittainen viihdegaala, oli saanut jo ei-kovin-uutuuttaan-kiiltäväksi ja innovatiiviseksi, mutta tarkoitusta palvelevaksi teemakseen: La Musica no tiene fronteras – musiikilla ei ole rajoja.
Sevillasta 16.11.-23 televisioitiin Espanjaan ja latinalaiseen Amerikkaan, Argentiinaan, Uruguayhin, Meksikoon ja muualle ohjelma, jossa mukana taustalla mm. näyttelijä Antonio Banderas, kauniita naisia ja todella syvään uurrettuja pukuja, esiintymässä espanjalaisten ja latinalaisen Amerikan taitajien joukossa ja lisäksi vaikkapa Laura Pausini, Shakira, Andrea Bocelli, ja taustalla sponsoroimassa lähes koko Andalusian matkailu eli Sevilla, Córdoba, Málaga, Huelva, Jaen sekä lentoyhtiö Iberia.
Näiden teemojen lisäksi espanjalaisessa TV:ssä on pari kanavaa omistautunut kuningas jalkapallolle, välipaloina koripalloa tai futsalia. Ja tietenkin myös täällä kokkiohjelmat jyräävät lähes taukoamatta. Nämä viimeksi mainitut teemat aukeavat helpommin myös silloin, kun paikallisen kielen taito ei aivan riitä avaamaan päivänpoliittisen debatin haastavia kiemuroita!
Katukuva
Katukuvassa kaupunkialueella näkyy parkkipaikkaa metsästävien autojen lisäksi tietenkin jalankulkijoita ja pyöräilijöitä – myös kaupunkipyörän, city bicin – vuokranneita. Sähköpotkulautoja sujahtelee ohi tämän tästä, mutta sitten havahduttaa oivallus: niitä ei täällä loju missään röykkiöittäin hylättynä. Järkevä selitys onkin, että potkulaudat ovat käyttäjiensä omia ja niistä pidetään huolta. Tässä voisi olla esimerkkiä ja toimintamallia muuallekin!
Kaikan kaikkiaan, marraskuisen kaamoksen pako oli hyvä ensikokemus laatuaan. Nykyisen älytekniikan suoma etätyön mahdollisuus, jopa YLE Areena -tyyppisten palveluiden hyödyntäminen kotomaan asioissa ajan tasalla pysymiseksi toivat sisältöä ja mielenrauhaa – tai ehkä vielä useammin rauhattomuutta – matkalla oloon. Samalla asian oivaltaminen nostatti aitoa kateutta heitä kohtaan, joilla on tilaisuus viettää koko kylmä talvenseutu etelän leudossa ilmanalassa – useammin Costa del Solin tai Kanarian Onnellisten saarten, Islas Afortunadas. räntäsateettomilla vyöhykkeillä etätyössä tai eläköityneenä – mutta miksipä ei myös Mallorcan Palmassa.
Kuva ylinnä: Palman hieno Paseo Maritimo on parhaillaan katutyön alla . Kolmas rakennus vasemmalta, kaikkein valkoisin, pyöristettyine parvekkeen kulmineen, on vuosikymmeniä suomalaisissakin matkaohjelmissa ollut 4-tähden Hotel Bellver.