Pääkirjoitus
Toimitusjohtaja Topi Manner on ehtinyt toimia Finnairin ohjaimissa noin neljä ja puoli vuotta, kun mittansa tuli täyteen. Lähtö lienee inhimillisesti katsoen ymmärrettävää ja hyväksyttävää, sikäli kun asiaa ulkopuolelta voi ja uskaltaa arvioida. Manner tuli pankkialalta lentoyhtiöön vuonna 2019, viime aikojen viimeisenä normaalivuotena lentomatkustuksen maailmassa. Varsin pian näet horisonttiin nousivat ensin koronapandemian synkät myrskypilvet ja heti perään helmikuussa 2022 alkanut Venäjän käynnistämä sota Ukrainassa ja sitä seuranneet länsimaiden sanktiot ja edelleen Venäjän ilmatilan sulku. Tämä pani Finnairin koko siihenastisen Aasia-Eurooppa-strategian pitkälti uusiksi.
“Vuosiani Finnairissa on leimannut kohtaamamme kaksoiskriisi, joka on ollut koko organisaatiolle valtava stressitesti. Olen ylpeä siitä, miten Finnair-tiimi on reagoinut, sopeutunut ja menestynyt näinä vuosina. On ollut kunnia olla osa tätä tiimityötä ja tuntea Finnairin kulttuurin voima”, sanoo Topi Manner. Kaksoiskriisi, mitä termiä Manner on usein käyttänyt, varmasti aiheutti stressiä myös hänelle itselleen, aivan henkilökohtaisesti. Siinä katsannossa viittä vuotta lähenevän työrupeaman mitta voi hänestä tuntua jopa pitkältä, vaikka se normaalioloissa tai monien finnairilaisten elämänmittaisiin työuriin verrattuna ei kovin suurta jatkuvuuden tunnusmerkistöä täyttäisikään.
Topi Mannerin lähdöstä Finnairista ehdittiin jo loppukesän aikana hieman kuiskia. Useampi tuloksellinen, positiivinen kvartaali peräkkäin rajun turbulenssin ja strategisen uudelleen organisoitumisen jälkeen pani uumoilemaan, että nyt voisi olla hyvä sauma kunnialliseen vetovastuun vaihtoon. Topi Mannerin uusi osoite Elisa oli kuitenkin ainakin Matkaviikon skribentille yllätys ja on syytä uskoa, että niin se oli monille muillekin, ainakin täällä ulommalla kehällä. Topi Mannerin 2022 alkanut hallituksen jäsenyys UPM:ssä ja siellä tieto toimitusjohtaja Jussi Pesosen lähestyvästä eläköitymisestä 2024 oli vienyt varmasti monen muunkin uumoilut metsäteollisuuteen ’perehdytyksen’ suuntaan. Lisäksi Mannerin alkuvuosien aisapari, Finnairin hallituksen puheenjohtaja Jouko Karvinen oli taustaltaan Stora Enson paperimies. Tosin sillä toimialalla edessä olisi tainnut olla vain uusi stressitesti, mitä Topi Manner ei ilmeisestikään juuri nyt kaipaa, Elisan johtotehtävää silti yhtään aliarvioimatta.
Mistä Topille seuraaja Finnairiin?
Finnairista kerrottiin yhtiö hallituksen käynnistäneen Topi Mannerin seuraajan etsinnän välittömästi. Tähän mennessä Finnairin pitkässä historiassa – kenties varhaisia Aero-vuosia lukuun ottamatta – yhtiön ykkösmies ei ole tullut yhtiön omista kasvateista, vaan on aina löytynyt yhtiön ulkopuolelta. kulloinkin muutamaksi vuodeksi kerrallaan. Ja ykkösmies on aina tähän asti ollut myös mies. Voisiko nyt löytyä sopiva ja pätevä nainen tällekin paikalle? Finnairin hallituksen puheenjohtajana toiimii jo nyt nainen.
Yhtiön ulkopuolelta tehtävään rekrytointiin ei liene näköpiirissä muutosta nytkään, vaikka tätä keitosta onkin nyt hämmentämässä useita uusia kokkeja. Siksi otollisin odotus on, että yhtiöön löytyisi kotimaasta sinivalkoinen toimitusjohtaja, joka ymmärtäisi suomalaisen lentoliikenteen arvon niin työkseen kuin vapaa-ajalla matkustavien näkökulmista. Jatkossa voisi korostua myös incomingin merkitys, kun ilmastonmuutoksesta voisi nyt yrittää ulosmitata myös hyötyä – keski- ja jopa eteläeurooppalaisia matkailijoita Suomeen kesäkausina, jolloin helle porottaa ylenpalttisesti esimerkiksi Välimeren kohteissa tai Alpeilla ei alkutalvesta ole lunta, mutta Lapista sitä jo löytyisi.
Ilmaston muutos, kestävä kehitys ja hiilineutraalius tulevat olemaan uuden, pian valittavan toimitusjohtajan keskeisiä haasteita yhteiskunnan ilmapiirissä, jossa osa kansalaisista kokee lentomatkustuksen suorastaan syntinä.
Suomalainen johto ja kotimainen omistus
Finnair kertoi hallituksensa puheenjohtajan vaihdosta tammikuussa 2023. Tuolloin monivuotinen puheenjohtaja Jouko Karvinen jatkokauden jälkeen halusi astua alas ja seuraajaehdokkaana ollut Kari Stadigh oli menettänyt mielenkiintonsa kaksoiskriisissä kamppailleeseen yhtiöön. Tehtävään nousi Tanskassa asuva hallitusammattilainen Sanna Suvanto-Harsooe.
Matkaviikko kirjoitti 29. tammikuuta 2023: ”Merkittävää on valtio-omistajan omistajaohjaus ja se, mitä valtio enemmistöomistajana haluaa yhtiöstä? Finnairin arvo ei ole ollut turbulentteina viime vuosina tuoda rahaa valtion pohjattomaan ja velkaiseen kirstuun. Päinvastoin, yhtiö on tarvinnut tukea. Mutta väistämätöntä on, että jos valtio-omistaja panisi omistuksensa myyntiin, omistus heti tai ennen pitkää valuisi ulkomaisiin käsiin. Suomessa niin liike-elämän kuin kansalaisten lentomatkustus ’saareltamme’ muualle Eurooppaan tai maailmalle, saisi aivan toisen näköisen toteutuksen, jota ei parannuksena voisi pitää.”
Lisäksi valtakunnan tuore poliittinen hallitus uusine omistajaohjauksesta vastaavine ministereineen voi nyt tuoda valtion omistajarooliin ja -ohjaukseenkin uutta näkökulmaa, jolla Finnairin hallituksen yhä tuoretta puheenjohtajaa evästetään valtakunnan hallituksen ja pääomistajan suunnasta. Valtiovallan taannoiset puuttumiset vaikkapa sähköverkkojen omistukseen tai taksiliikenteen sääntelyyn ovat olleet lähinnä katastrofaalisia ainakin kuluttajien näkökulmasta!
Finnairin arvo, siis saumattomat kulkuyhteydet ’saareltamme’, on maamme talouselämälle yhtä hyvin kuin kansalaisyhteiskunnalle sellainen, että sitä ei pidä uhrata lyhytnäköisillä ratkaisuilla, niin kuin se entinen poika pakkasessa: housuihin pissaaminen lämmitti ohikiitävän, pienen hetken, mutta pian olo oli entistä kamalampi ja pitkään!
Firman omistuksen muutos ei tietenkään ole toimitusjohtajan agendalla eikä liity toimitusjohtajan vaihdokseen, mutta niin yhtiön kuin valtakunnan hallitukset voivat kaukonäköisesti asiaan vaikuttaa, toivottavasti myös viisaasti!
Toivotamme Topi Mannerille menestystä sekä hänen Finnairin loppukautenaan että tulevissa haasteissa ja Finnairin hallitukselle ja valtion omistajaohjaukselle viisautta ratkaisuissaan kotimaisen lentomatkustuksen ja sujuvien liikenneyhteyksien parhaaksi !
Matkaviikko – Eero Havia