Suomen Liikematkayhdistys ry FBTA kokosi noin 60 jäsenyrityksensä travel managerit ja matkahallinnon vaikuttajat kevätkokoukseen Clarion Hotel Helsinkiin juuri vapun alla eli torstaina 28. huhtikuuta, 2022. Kokouspäivä koostui sääntömääräisestä kokousosiosta ja työohjelmasta, joka oli otsikoitu ”3D-katsaus matkustuksen näkymiin maalla, merellä ja ilmassa”. Lisäksi käsiteltiin työmatkustukseen liittyvää HR-juridiikkaa, nyt kun liikematkustus taas käynnistyy ja elpyy.
FBTA:n toiminnanjohtaja Sari Viljamaa toivotti osallistujat tervetulleiksi ja antoi puheenvuoron yhdistyksen puheenjohtaja Pia Karille, TietoEvry.
Avaussanoissaan Pia Kari totesi liikematkustuksen nyt alkaneen palautua ja kehityksen kulkevan ainakin oikeaan suuntaan, joskin vuoden 2019 tasosta ollaan vielä jäljessä. ”Pandemiaa seurannut Venäjän sota Ukrainassa järkyttää. Sota on aiheuttanut lentoreittien laajamittaiset muutokset, hintojen nousun, inflaatiota ja turvattomuuden tuntua.” Pia Kari peräänkuulutti, että työssään matkustaville on kuitenkin tehtävä matkustus helpoksi. ”Tarkkaan ottaen liikematkustajan ei ole tarkoitus matkustaa, vaan ainoastaan päästä paikasta A paikkaan B tekemään sitä työtä, jota varten hänet on yritykseen palkattu.”
Pia Kari totesi pandemian aikana tapahtuneen myös henkilöstöpakoa matkustuksen, hospitality-elinkeinojen ja lentoliikenteen toimialoilta niin Suomessa kuin muualla, jopa siinä määrin, että eräillä Keski-Euroopan lentoasemilla on lentoja jouduttu perumaan, koska ei ole ollut henkilökuntaa lentoja selvittämään.
Sääntömääräistä ja työkokousta
FBTA:n sääntömääräisen kokousosuuden puhetta johtamaan valittiin Taina Saarikoski, Trimble Solutions Oy ja sihteeriksi jo vakiintuneen käytännön mukaan yhdistyksen toiminnanjohtaja Sari Viljamaa. Asialistalla olleet vastuuvapaudet vuoden 2021 toiminnasta myönnettiin hallitukselle ja toiminnanjohtajalle ilman soraääniä.
Työohjelmassa tarkasteltiin matkustuksen nykymurrosta
Kevätkokouksen työohjelmassa ’3D-katsauksen matkustuksen näkymiin’ loivat VR-Yhtymä Oy:n matkustajaliikenteen kaupallinen johtaja Johanna Jäkälä, Helsingin Sataman toimitusjohtaja Ville Haapasaari ja markkinointi-, viestintä- ja asiakaskokemusjohtaja Katja Siberg Finaviasta.
Yhteisenä punaisena lankana tai johtopäätöksenä kolmen asiantuntijan puheenvuoroissa oli matkustuksen, myös liike- ja työmatkustuksen tuntuva elpyminen pandemian aiheuttamasta syvästä alhosta, mutta yhä ollaan jäljessä kriisiä edeltäneestä vuoden 2019 tasosta.
”VR-Yhtymän junissa vapaa-ajan matkustuksessa ollaan jo jopa yli 2019 lukujen. Kuitenkin, etätyön yleistyminen ja jääminen joiltakin osin pysyväksi tai ainakin pitkäaikaiseksi työelämän käytännöksi jarruttaa työmatkustuksen elpymistä kiskoilla”, sanoi Johanna Jäkälä ja toteaa arvionaan jäätävän pitemmälläkin tähtäimellä ehkä noin 15 % alemmalle työmatkustuksen tasolle kuin ennen pandemiaa.
”Suomalaiset ovat yhä autokansaa eikä pandemia sitä ole ainakaan vielä muuttanut.” Kuitenkin polttoaineen korkea hinta saattaa jatkossa toimia joukkoliikenteen ja myös junien hyväksi. ”Ilmastonmuutos ja kestävän kehityksen trendi, hiilineutraalius toimii myös junamatkustuksen hyväksi”, arvioi Jäkälä.
Venäjän sotatoimet Ukrainassa aiheuttivat itärajamme ylittävän junamatkustuksen loppumisen. Allegro-junat, jotka olivat jonkin aikaa ainoa tie Venäjältä Suomeen ja muualle Eurooppaan niin suomalaisille kuin muillekin, ovat jääneet seisomaan, eikä junien uudesta liikkeelle lähdöstä ole tietoa. Venäjä on ollut myös merkittävä suomalaisen incoming-matkustuksen lähdemarkkina, joka nyt on tyrehtynyt.
”Mutta raideliikenne kansainvälistyy toisessa suunnassa, kun VR Group on hankkimassa Ruotsista maan kolmanneksi suurimman junaoperaattorin Arrivan. Tämä hankinta on määrä viimeistellä päätökseen heinäkuun 1. päivään mennessä”, sanoo Johanna Jäkälä.
Satamien liikenne palautumassa
”Helsingin Satama on Euroopan vilkkain matkustajasatama”, toteaa Helsingin Satama Oy:n toimitusjohtaja Ville Haapasaari. ”Lisäksi se on Suomen ulkomaankaupan pääsatama.” Haapasaari perustaa nämä tiedot volyymeihin ennen pandemiaa. ”Kun Helsingin satamien toiminnasta puolet on matkustajaliikennettä ja puolet tavaraliikennettä, on siitä seurannut, että emme ole kärsineet kriisistä yhtä pahasti kuin lentoliikenne.”
Suurinumeroisessa Tallinnan matkustuksessa työmatkustajat ovat ns. rutiinireissaajia, jotka kulkevat Tallinnan ja Helsingin väliä usein ja toistuvasti. ”Tälle segmentille tärkeää on matkustuksen nopeus, tehokkuus ja sujuvuus – myös terminaalin toiminnoissa.”
Vuoden 2019 matkustajamäärä Helsingin satamissa oli 12 miljoonaa matkustajaa, josta se 2020 romahti 61 % vain viiteen miljoonaan ja yhä 2021 neljään miljoonaan matkustajaan. Kuluvan vuoden ennuste asettuu kuitenkin jo 8-9 miljoonan matkustajan haarukkaan. Kriisiä edeltävälle tasolle odotetaan palauduttavan vasta 2024.
Ukrainan sota ja Suomen Nato-kaavailu aiheuttaa laivamatkustukseen vähintäänkin heijastusvaikutuksia, mutta myös konkretiaa. ”Pietarin laivaliikenne Länsisatamasta on nyt kokonaan poissa. Miten pitkään, sitä emme tiedä”, sanoo Haapasaari.
Helsingin Satamalla on suunnitelma vetäytyä kokonaan Eteläsatamasta ja luovuttaa alue muuhun kaupunkirakenteeseen. Tällöin Ruotsin laivat keskitettäisiin Katajanokalle ja Tallinnan liikenne Jätkäsaareen. Vuosaaressa jatketaan Saksan liikennettä sekä rahtia muualtakin maailmasta. Aikataulu näille satamien muutoksille on kuitenkin useiden vuosien päässä, todennäköisesti vuoden 2030 tienoilla!
”Maaliikenne satamiin ja satamista on kaupunkien haaste – ei niinkään se, mitä merellä tapahtuu”, sanoo Ville Haapasaari.
Helsinki-Vantaan asema vaihtolentoasemana on heikentynyt
Koronapandemian riuduttama lentoliikenne sai uuden, vakavan iskun Ukrainan kriisistä. ”Venäjän ylilentokielto vaikuttaa suoraan matkustajamääriin. Lisäksi sotaa käyvän Venäjän läheisyys vaikuttaa maakuvaamme ja joidenkin asiakasryhmien haluun tulla maahamme”, sanoo Finavian Katja Siberg. ”Venäjän ilmatilan kiertäminen heikentää tuntuvasti Helsinki-Vantaan roolia vaihtolentoasemana.”
Finnair kärsii lentoyhtiöstä eniten. Jos Helsinki -Narita (Tokio) lennettiin Venäjän yli yhdeksässä tunnissa, nyt kiertoreitti vie 13 tuntia. Kun tähän lisätään vielä polttoaineen hinnan raju nousu viime kuukausina, on Finnairin toiminta-ajatus Aasian ja Euroopan yhdistäjänä enemmän kuin haasteiden edessä. ”Ne lentoyhtiöt (lue: kiinalaiset), jotka saavat lentää Venäjän ilmatilassa, voisivat korvata Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja Finavialle osan matkustajamäärän vähenemisestä!”
Sibergin mukaan palautuminen lentoliikenteessä on kuitenkin jo alkanut, erityisesti Euroopan lentoliikenteessä. Finavian lentoasemilta, joita on Suomessa kaksikymmentä, tarjotaan lentoja yhteensä yli 130 kohteeseen. Finnairin lisäksi keskeisiä toimijoita ovat Norwegian, SAS, Lufthansa, airBaltic, Ryanair, Qatar Airways, Turkish Airlines jne.
Kesäkuun loppuun mennessä Finavian suurinvestointi Helsinki-Vantaalla mahdollistaa yhden terminaalin konseptin, uuden sukupolven sujuvan turvatarkastuksen, jossa automaattilinjastot nopeuttavat matkustajien läpimenoa.
Nyt tarvitaan matkustajien, niin liike- kuin vapaa-ajan matkustajien palaaminen, jotta lentoaseman mittavat investoinnit saadaan tuottavaan toimintaan!
Kuva yllä: FBTA:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 2022 puhetta johtanut Taina Saarikoski (Trimble Solutions), yhdistyksen puheenjohtaja Pia Kari (TietoEvry) sekä oikealla FBTA:n toiminnanjohtaja Sari Viljamaa