Finnair juhlistaa tänä vuonna 2023 toimintansa alkamisen 100-vuotismerkkipaalua – tuolloin vuonna 1923 yhtiö syntyi nimellä Aero Oy. Matkakaupan ammattiväen näkökulmasta 50 vuotta myöhemmin tapahtui myös jotain varsin merkittävää. Vuonna 1973 otettiin käyttöön ensimmäinen reaaliaikainen, sähköinen lentojen varausjärjestelmä, Finnres.
”Tuolloin luotiin ensimmäinen reaaliaikainen tietokoneita hyödyntävä varausjärjestelmä Finnairiin. Finnres otettiin käyttöön virallisesti 19. helmikuuta 1973, jolloin järjestelmään oli syötetty koko huhtikuun 1973 alusta alkavan kesäliikennekauden lento-ohjelma. Historiallinen aikakauden vaihdos kulminoitui etenkin silloin, kun ensimmäiset kolme matkatoimistoa, Area, SMT ja Kaleva, saatettiin kytkeä ajantasaiseen varausjärjestelmään 11. elokuuta 1973”, muistelee Finnairin hankkeessa vahvasti mukana ollut, vuonna 2009 peräti 43 työvuoden jälkeen eläköitynyt Kari Koli. Hän teki todella pitkän uran Finnairissa ja siitä useita vuosia Amadeus Finland Oy:n toimitusjohtajan tehtävässä.
Historiallinen loikka
Vuoden 1973 teknologialoikan historiallisuuden ymmärtävät varmasti parhaiten ne, joilla on muistikuvia tätä aikaa edeltäneestä manuaalisesta pahvilakana-slippi-lippu-lappu – varausjärjestelmästä, joka työläytensä ja hitautensa lisäksi oli varsin altis inhimillisille virheille eikä kenties myöskään kovin kustannustehokas.
Helsingin Sanomissa 20. helmikuuta 1973 julkaistun artikkelin mukaan Finnresin käyttökustannukset yhtä varausta kohden olivat 50 silloista penniä, mihin manuaalinen varausmenettely ei varmuudella lähimainkaan päässyt. Tietokonepäätteitä saatiin alussa käyttöön sata, joista puolet lentoyhtiön omiin työasemiin ja puolet matkatoimistoihin. Finnres-yhteistyösopimuksen allekirjoittajina 19. helmikuuta 1973 oli yhteensä yksitoista matkatoimistoa.
Tietokonepäätteestä eli työasemasta muuten yritettiin juurruttaa käyttöön nimitystä tiedin, mutta se ei tainnut saada suosiota enempää ammattiväen kuin kansan suussa, ei ainakaan pitemmällä aikajänteellä laajemmassa kielenkäytössä.
Kari Koli oli Kauppakorkeakoulun opintojensa ohessa työskennellyt Helsingin lentoasemalla kenttävirkailijana jo vuodesta 1965. Valmistumisensa myötä Kari Koli sai uusia haasteita tuolloin Finnairin johtaja Veikko Vartion johdolla tehtyjen lentoaseman toimintojen automatisoinnissa eli Finnload-järjestelmän luomisen ja kehittämisen hankkeessa 1969-70. Siitä Kari Koli luontevasti liukui toisen hyvin muistetun finnairlaisjohtajan – myöhemmin Matkatoimisto Oy Arean toimitusjohtaja – Leo Peson luotsaamaan Finnres-hankkeeseen. Paikkatilaamo silloisessa manuaalimoodissaan oli näet tuolloin Peson peukalon alla.
Sujuva käyttöönotto
”Finnres-hanke toteutui todella kaikella kunnialla ja ilman mitään mainittavia hankaluuksia, vaikka se oli laatuaan ensimmäisen, sähköinen ja reaaliaikainen varausjärjestelmä Finnairissa ja Suomessa. Hankkeessa oli ATK-puolen projektipäällikkö ja käyttäjäpuolen projektipäällikkö, joiden yhteistyöllä päästiin hyvään tulokseen”, muistaa vuonna 1972 Finnairin paikkatilaamon päällikkyyden saanut Kari Koli. Lisäksi toiminnallisuuden osalta on syytä muistaa, että viisikymmentä vuotta sitten tietokoneiden kapasiteetti oli nykyvertailussa jotain todella vaatimatonta, 2020-luvun tietoverkoista ei tietenkään tuolloin vielä tiedetty mitään. Finnres-järjestelmä toimi samassa IBM 370/135-tietokoneessa aikaisemmin mainitun Finnload -lentoasemasysteemin kanssa.
Finnres oli alkujaan ensisijaisesti reaaliaikainen lentojen paikanvarausjärjestelmä, jolla hallinnoitiin Finnairin koko lento-ohjelman lisäksi myös joidenkin valikoitujen yhteistyölentoyhtiöiden jatkolentoja. Nykymuotoiset lentoyhtiöallianssit tuolloin odotuttivat itseään yhä pitkällä tulevaisuudessa. Todellinen myyntityökalu Finnres oli aluksi ehkäpä lähinnä sekundäärisesti. Se nopeutti ja helpotti asiakaspalvelua ja asiakaspintojen prosessien hallinnointia. Back-office-toiminnot ja niiden luotettavuus ja tehokkuuskin harppasivat kuitenkin uuteen aikakauteen vuonna 1973.
Kolmekymmentä toiminnan vuotta
Kolmenkymmenen toimintavuoden jälkeen, vuonna 2003 Finnres-järjestelmä ajettiin alas ja tilallle tuli Amadeuksen kansainvälinen, globaali järjestelmä, Computerized Reservations System (CRS) ja sitten Global Distribution System (GDS) eri kehitysversioina. Samaan aikaan 1.9.2003 Finnair luopui jälleenmyyjien myyntipalkkioista eli komissioista, mikä myös mullisti matkakaupan toimintatapoja.
Matkanjärjestäjille oma järjestelmä
Finnresin lisäksi 1970-luvun puolivälin vaiheilla käynnistyi Finnair-konsernissa myös toinen reaaliaikaisuuteen tähtäävä varausjärjestelmähanke. Seuramatkojen, valmismatkojen ja nykykielellä matkapakettien varaamot, etenkin Aurinkomatkoissa, olivat ruuhkautuneet pahoin etelän matkojen suosion ja kysynnän voimistuessa. Suuri katalysaattori asiassa oli keväällä 1974 konkurssiin ajautunut Keihäsmatkat, jonka jättämästä kakusta jäljellejääneet pyrkivät haukkaamaan mahdollisimman suuren palan.
Pullonkaulaksi muodostui matkanjärjestäjien manuaalinen paikkavaraamo, jonne jälleenmyyjät eri puolilta Suomea jonottivat nykykatsannossa kömpelöillä ja kalliilla lankapuhelimilla. Paikkavaraamoissa kaikki tiedot yhä kirjattiin lyijykynällä jopa moneen kertaan erilaisiin pahvikortteihin ja paperislippeihin ja muihin tiedostoihin, kuten oli tehty lentoyhtiössäkin ennen Finnresiä. Matkustusasiakirjat kirjoitettiin käsin ja erilaiset listat lennoista ja majoituksista mekaanisella kirjoituskoneella, jossa tuolloin 1970-luvun alkuvuosina ei tietenkään ollut minkäänlaista muistitoimintoa.
Matkaviikon skribentti toimi tuolloin 1970-luvun alkupuolella Aurinkomatkojen bookingpäällikkönä ja sai tehtäväkseen kollegan kera lähteä kartoittamaan ja hakemaan mallia mm. muista Euroopan maista ’tietokoneistetun paikkatilaamon’ toteuttamiseksi myös meillä. Näin käynnistyi Marsiksi nimetty hanke, jonka toteuttajaksi tarjouskilpailun jälkeen valikoitui yhtiö nimeltä Sperry Univac, myöhemmin Unisys. Jatkossa myös Finnairin Finnres siirtyi IBM:ltä Unisysille.
Mars-järjestelmään Aurinkomatkojen lisäksi lähtivät Finnairin silloiset konserniyhtiöt Finnmatkat sekä Etumatkat (aluksi NL-pooli tai NL-booking) sekä konsernin ulkopuolelta Lomamatkat ja Matka-Rasila. Mars saatiin käyttöön vuonna 1977 ja Aurinkomatkoja se palveli Finnresin tapaan jopa kolmisenkymmentä vuotta, kunnes internetajan selainpohjaiset järjestelmät saattelivat sen historiaan 2000-luvun alkuvuosina. Mutta Marsin synnyn 50-vuotispäivää pitää siis odottaa vuoteen 2027!
Paljon on tapahtunut myös Finnresin jälkeen. Finnair julkisti syyskuussa 2021 kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaa täysin moderni, digitaalinen jakelu vuoden 2025 loppuun mennessä.
NDC-aikaan ja mobiilisovelluksiin
Pari kuukautta sitten, tammikuussa 2023, Finnair kertoi jatkavansa lentolippujen jakelun modernisointia ja ottavansa seuraavat askeleet kohti dynaamista, asiakaskeskeisestä myyntiä moderneissa jakelukanavissa. Finnair siirtyy vuoden 2023 aikana asteittain ns. jatkuvaan hinnoitteluun modernia jakeluteknologiaa hyödyntävissä kanavissaan, joita ovat Finnairin suorat myyntikanavat Finnair.com ja Finnairin mobiilisovellus sekä New Distribution Capability eli NDC-teknologiaa hyödyntävät matkatoimistot. ”Asiakkaille muutos näkyy kilpailukykyisempinä hintoina moderneissa myyntikanavissa verrattuna perinteisempään Edifact-jakeluun”, kerrottiin yhtiöstä hiljattain.
Kari Kolin arvio historiallisesta Finnres-harppauksesta reaaliaikaiseen järjestelmään vuonna 1973 on varmasti aito, oikeaan osuva ja perusteltu. Myöhemmin jakelun toiminnoissa on tehty uudistuksia, kehitystyötä, laajennuksia ja parannuksia muuttuvassa maailmassa, mutta vuoden 1973 siirtyminen ensimmäiseen reaaliaikaiseen välineeseen oli koko tämän yhä jatkuvan kehityskaaren lähtölaukaus, kanta-äiti ja siksi historiallinen harppaus.
Kuva yllä: Pitkän Finnair ja Amadeus-Finland -uran tehnyt Kari Koli viettää nykyisin eläkepäiviään Espoossa.