Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry näkee sekä Ruotsin että Viron laivaliikenteen kotimaanmatkailun kilpailijana – joka lisäksi kilpailee omilla, huokuttelevilla ja jopa valtion subventoimilla keinoilla. MaRa ei kuitenkaan näytä ottavan kantaa siihen, että laivaliikenteen yksi vahva tukijalka on tavaraliikenne eli rahti ja sen myötä myös maamme huoltovarmuus. Rahdin osuus varustamojen myyntituotoissa on korostunut etenkin koronapandemian aikana. Varustamot omalta osaltaan näkevät sekä rahdin että matkustajaliikenteen, myös risteilyt ja viihdepalvelut sekä laivojen onboard-myynnin, taloutensa kokonaisuuden kulmakivinä, joiden varassa niiden toiminta on mahdollista.
Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK on selvittänyt Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksella suomalaisten laivamatkailijoiden rahankäyttöä sekä laivoilla että Virossa ja Ruotsissa.
Tutkimuksen mikaan suomalaiset kuluttivat vuonna 2022 rahaa yhteensä noin 700 miljoonaa euroa. Suomalaiset ostavat matkoiltaan alkoholin, tupakan ja makeisten lisäksi myös kosmetiikkaa, vaatteita, elintarvikkeita, leluja ja lääkkeitä. MaRan mukaan laivamatkat ja -risteilyt ovat edullisia matkustaja-alustukien ja laajan verovapauden ansiosta. EU:n korkein alkoholijuomien verotus kannustaa laivamatkailuun kotimaan matkailun sijaan. TAKin tuoreessa alkoholin matkustajatuontikyselyssä 37 prosenttia suomalaisista Viroon matkustaneista ilmoitti halvempien hintojen vaikuttavan merkittävästi tai olevan jopa ainoa syy matkustamiseen. Laivojen tai esim. Viron hintaetu on TAK:n vertailuselvityksen mukaan suurimmillaan esimerkisi siidereissä ja long drinkeissä , mutta oluissa ja vahvoissa alkoholijuomissakin etu on yhä jopa 60-70 % Suomen hintoihin nähden.
”Uuden hallituksen on huolehdittava siitä, että kotimaassa toimivat yritykset voivat kilpailla reilulla tavalla laivamatkailun kanssa. Alkoholiverotuksen ja muun kulutusverotuksen kiristäminen johtaisi kilpailun vääristymiseen entisestään”, vaaditaan MaRasta.
Suomalaiset käyttivät rahaa Ruotsin matkoillaan noin € 269 miljoonaa
Vuonna 2022 kaksi kolmasosaa suomalaisista toi Ruotsista tai laivoilta alkoholia, 70 prosenttia makeisia ja 37 prosenttia tupakkaa, mukaan lukien nuuska. Seuraavaksi suosituimmat tavarat olivat elintarvikkeet (20 prosenttia), aikuisten vaatteet (18 prosenttia) ja lelut (15 prosenttia). Lääkkeitä toi kaksi ja optikkotuotteita prosentti suomalaisista.
Ruotsissa ravintolapalveluja käytti 41 prosenttia ja hotellipalveluja 12 prosenttia matkailijoista. Risteily- ja päivämatkustajat käyttivät risteilyllä rahaa yhteensä noin 200 euroa matkailijaa kohti. Reittiliikenteessä matkustavat käyttivät rahaa yhteensä 393 euroa matkailijaa kohti. Suomalaiset käyttivät vuonna 2022 yhteensä 269 miljoonaa euroa laivoilla ja Ruotsissa. Summaan eivät sisälly laivaliput eivätkä varausten yhteydessä ostetut muut palvelut.
Suomalaiset käyttivät rahaa Viron matkoillaan noin € 431 miljoonaa
Yli 60 prosenttia suomalaista toi Virosta tai laivoilta alkoholia, 46 prosenttia makeisia ja 26 prosenttia tupakkaa. Seuraavaksi suosituimmat tuotteet olivat kosmetiikka (21 prosenttia), aikuisten vaatteet (19 prosenttia) ja elintarvikkeet (19 prosenttia). Lääkkeitä toi kahdeksan prosenttia ja optikkotuotteita prosentti suomalaisista.
Virossa ravintolapalveluja käytti 64 prosenttia ja hotellipalveluja 38 prosenttia matkailijoista. Lääkäri- ja hammaslääkäripalveluja käytti viisi prosenttia. Risteily- ja päivämatkustajat käyttivät risteilyllä rahaa yhteensä noin 214 euroa matkailijaa kohti. Reittiliikenteessä matkustavat käyttivät risteilyllä rahaa yhteensä 334 euroa matkailijaa kohti. Suomalaiset käyttivät vuonna 2022 yhteensä 431 miljoonaa euroa laivoilla ja Virossa. Summaan eivät sisälly laivaliput eivätkä varausten yhteydessä ostetut muut palvelut.
Laivamatkailu korvaa kotimaanmatkailua
Suomalaiset olivat Eurostatin mukaan ennen koronapandemiaa EU:n innokkaimpia ulkomaille matkailijoita. Suomen matkustustase oli 2 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2022, huolestuu MaRa. Alijäämä on kasvanut vuodesta 2013 lukien 1,2 miljardilla eurolla. Veromenetys siitä on noin 400 miljoonaa euroa vuodessa.
Laivamatkailu Ruotsiin ja Viroon korvaa kotimaan matkailua ja tapahtumien järjestämistä maissa esimerkiksi hotelleissa, kylpylöissä ja kongressikeskuksissa. Suomen valtion laivoille myöntämien tukien ja Viron edullisemman verotuksen ja kustannustason takia laivojen matkaliput ja tuotteet ovat edullisia Suomessa maissa sijaitseviin yrityksiin verrattuna.
”Tampereen yliopiston vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan Suomen valtio tuki yhteensä 13 Suomen lipun alla olevaa laivaa noin 250 miljoonalla eurolla vuodessa. Tukien avulla varustamot voivat hinnoitella laivaliput sekä majoitus- ja ravintolapalvelut laivoilla edullisiksi Suomessa maissa toimiviin yrityksiin verrattuna. Näin tekemällä valtio suosii palvelujen käyttöä ja kokousten järjestämistä laivoilla sekä tukee taloudellisesti ulkomaille matkustamista kotimaan sijaan”, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.
MaRa: Valtion talouden sopeuttaminen tehtävä menoja pienentämällä
Seuraava hallitus joutuu sopeuttamaan julkista taloutta raskaalla kädellä. Valtion budjetin alijäämä on valtiovarainministeriön mukaan 11–12 miljardia euroa vuodessa. VM on esittänyt alennettujen arvonlisäverokantojen nostamista. Muita esillä olleita veronkorotuksia ovat olleet muun muassa alkoholijuomaveron ja kiinteistöverojen korotukset.
”Verotuksen painopisteen siirtämisestä työn verotuksesta kulutuksen suuntaan on tullut poliittinen slogan. Suomen ansiotulojen verotus on eittämättä jo keskituloisesta lähtien kansainvälisesti erittäin korkealla tasolla, mutta niin ovat myös kulutusverot. OECD:n mukaan Suomen kulutusverot ovat OECD-maiden kolmanneksi korkeimmat suhteessa bruttokansantuotteeseen. Uuden hallituksen tulee pidättyä kulutusverojen nostamisesta. Niiden nostaminen lisäisi laivamatkailua Viroon ja Ruotsiin kotimaanmatkailun kustannuksella. Se vähentäisi valtion verotuloja entisestään”, Lappi huolestuu.
Panoksia incomingiin!
Yksi onnellinen win-win-ratkaisu tähän näkökulmien ja etujen ristiriitaan olisi varmastikin pyrkiä luomaan edellytyksiä laivojen ja myös Suomen matkailun houkuttelevuudelle erityisesti ulkomailla, Ruotsissa, muualla Skandinaviassa ja Keski-, jopa kesäisin ylikuumasta ilmanalasta kärsivissä Etelä-Euroopan suurkaupungeissa. Tällöin laivat voisivat tuoda – ainakin kesän matkailukauden aikana – nykyistä enemmän ulkomaisia matkailijoita myös MaRa ry.n etupiirissä oleviin majoitus- ja ravitsemusliikkeisiin Suomessa.
Kuva yllä: MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi