| Matka Madridista Suomeen kestää parhaimmillaan 63 tuntia, Pariisista 38 tuntia, Berliinistä 29 tuntia ja Kööpenhaminasta 18 tuntia, kun käytetään julkisia liikenneyhteyksiä ilman lentämistä. Maantie- ja merimatkat vievät keskimäärin seitsemän kertaa enemmän aikaa kuin vastaavat lentomatkat. Juna- ja bussimatkustus ovat hitaampia vaihtoehtoja, mutta aiheuttavat vähemmän kasvihuonepäästöjä. Monipuoliset yhteydet ovat tärkeitä myös huoltovarmuuden kannalta. |
| Visit Finlandin tilaamassa raportissa tarkasteltiin lentämiselle vaihtoehtoisia reittejä Länsi-Euroopan kaupungeista, Pohjoismaiden pääkaupungeista ja Baltian maista Suomeen. Raportissa vertailun kohteena oli matka-aika, matkan vaatimat vaihdot ja matkasta aiheutuneet päästöt. Visit Finland Kansainvälistä matkailua edistävän Visit Finlandin tilaama Suomen vaihtoehtoinen ja vähähiilinen saavutettavuus -raportti tuo esille, kuinka matkailijat voivat saavuttaa Suomen ilman lentoliikennettä käyttäen juna-, bussi- ja laivayhteyksiä. Raportissa tarkasteltiin lentämiselle vaihtoehtoisia reittejä Länsi-Euroopan kaupungeista, Pohjoismaiden pääkaupungeista ja Baltian maista Suomeen. Raportissa vertailun kohteena oli matka-aika, matkan vaatimat vaihdot ja matkasta aiheutuneet päästöt.Raportin keskeiset havainnot osoittavat, että maantie- ja merimatkat ovat huomattavasti hitaampia kuin lentomatkat. Maantie- ja merimatkat kestävät keskimäärin seitsemän kertaa kauemmin kuin vastaavat lentomatkat, kun otetaan huomioon matka lentokentälle ja odotusajat, mikä asettaa merkittäviä haasteita matkailijoille, joille aika on kriittinen tekijä. ”Vaihtoehtoiset matkustusmuodot ovat hitaampia, mutta juna- ja bussimatkojen ilmastovaikutukset ovat paljon pienemmät, mikä tekee niistä vastuullisemman valinnan. Suurin osa matkailun päästöistä muodostuu itse matkustamisesta kohteeseen, joten tämä on erityisen tärkeää ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kestävän kehityksen edistämisessä”, kommentoi Visit Finlandin kestävän matkailun asiantuntija Liisa Kokkarinen. Päästöjen vertailu hankalaa Raportti osoittaa, että päästöjen vertailu on haastavaa, koska kuljetusyhtiöillä on erilaisia tapoja ilmoittaa päästöt. Esimerkiksi laivojen päästöt voidaan jakaa matkustajien ja rahdin kesken määrän, painon tai tulojakauman mukaan. Lisäksi osa kuljetusyhtiöistä on huomioinut elinkaaren kaikki kasvihuonepäästöt, osa taas ilmoittaa vain reitin suorat hiilidioksidipäästöt. Vertailtavuuden vuoksi kartoituksessa päädyttiin käyttämään kuljetusyhtiöiden omien laskelmien sijaan ruotsalaisen Travel & Climate -verkoston tuottamaa päästötietoa.– Raportista ilmenee, ettei lennon vaihtaminen laivaan vähennä päästöjä tuntuvasti. Selkeästi vähäpäästöisin reitti Suomeen on junalla Haaparannan kautta. Reitti Keski-Euroopasta Pohjoismaihin (Islantia lukuun ottamatta) käy kuitenkin aina Hampurin kautta. Toisin sanoen Suomen lisäksi myös Ruotsi, Norja ja Tanska ovat riippuvaisia samasta raideyhteydestä. Toisaalta päästövähennyksiä saadaan aikaan, jos jo osa matkasta kuljetaan lentämisen sijaan raiteita pitkin. Suomen saavutettavuuden parantaminen ilman lentämistä Suomen saavutettavuus ilman lentämistä on mahdollista, mutta pitkät matka-ajat ja tarvittavat useat vaihdot muodostavat merkittäviä haasteita. Raportti korostaa myös, että lentämättömän matkustuksen varausprosessi on monimutkainen ja vaatii useiden verkkosivujen käyttöä. Lentojen varaaminen on huomattavasti helpompaa. Vaihtoehtoiset matkustusmuodot sisältävät myös lukuisia vaihtoja. ”Esimerkiksi Haaparannan kautta kulkeva hyvä yhteys, toimivat yhteensovitetut vaihdot ja aikataulut sekä yksinkertainen matkaketju, jonka lipun voi ostaa vaikka Helsingistä Berliiniin yhdeltä toimijalta, parantaisivat nykyistä tilannetta huomattavasti. Tämä olisi matkailun kestävyyden kannalta oleellista, ja lisäksi Suomi voisi houkutella matkailijoita, jotka haluavat välttää lentämistä.” Suomen vaihtoehtoinen ja vähähiilinen saavutettavuus -raportissa tutkittiin eri vaihtoehtoja matkustaa Suomeen ilman lentoliikennettä. Sen toteutti The Travel Foundation, joka on erikoistunut kestävän matkailun kehittämiseen. Tutkimus keskittyi erityisesti Länsi-Euroopan, Pohjoismaiden ja Baltian yhteyksiin. Lähde: Business Finland/Visit Finland Kuva ylinnä: taulukko matka-ajoista Suomeen eri liikenneyhteyksin |
