Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on julkaissut selvityksen henkilöliikenteen raidemarkkinoista ja palveluista Suomessa. Selvitys luo tietopohjaa 2030-luvun henkilöjunien ostoliikenteestä päätöksenteossa hyödynnettäväksi. Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa poliittisen päätöksenteon valmistelusta, mihin selvitys tarjoaa muun muassa erilaisia kustannusarvioita. Tulevaisuuden rakentaminen edellyttää valintoja paitsi kehityksen suunnasta myös useista laajoista asiakokonaisuuksista.
Traficom on liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta selvittänyt henkilöjunaliikenteen markkinoita ja palveluja ottaen huomioon Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukset raidemarkkinan avaamisesta. Selvityksessä tulevaisuuden vaihtoehtoja on muodostettu nykytiedoin huomioiden investointitarpeet, toimintaympäristön muutokset ja nouseva kustannustaso.
Valmistelutyö hallinnonalalla on ollut käynnissä jo usean vuoden ajan. Traficomin koostama raportti kokoaa nyt yhteen valmistelutyön palveluiden järjestämisen näkökulmasta.
Tietopohjaa on tehty yhteistyössä viranomaisten ja kuntien kanssa ottaen huomioon alueellisia liikennetarpeita eri puolilla maata. Useilla alueilla on myös kiinnostusta käynnistää täysin uutta lähijunaliikennettä tai kehittää nykyistä liikennettä.
Ostoliikenteen palvelut näkyvät ihmisten arjessa
Henkilöjunaliikenteen hankinnoilla on merkittävä rooli liikennejärjestelmän runkoyhteyksinä ja syöttöliikenteenä markkinaehtoiseen liikenteeseen. Valtion ostoliikenne täydentää markkinaehtoista liikennettä tarjoten ihmisille arjen ja vapaa-ajan liikkumismahdollisuuksia ja saavutettavia matkaketjuja. Selvityksessä on tarkasteltu erilaisia vaihtoehtoja tulevaisuuden palveluiden järjestämiseksi.
”Henkilöjunaliikennettä tulisi tarkastella kokonaisuutena paitsi palveluiden ja rahoituksen myös kaluston, rataverkon, asemien, varikoiden, rakenteiden ja taustajärjestelmien näkökulmista unohtamatta sen yhteyttä muuhun liikennejärjestelmään”, toteaa johtaja Pipsa Eklund Traficomista.
Mikä muuttuu ja miksi?
Viime vuosina rautatieliikenteen toimintaympäristö on muuttunut oleellisesti mm. EU-sääntelyn (1370/2007), koronapandemian ja geopolitiikan johdosta. Etenkin muuttuneen EU-sääntelyn vuoksi tulevat valtion ostoliikenteen palvelut on jatkossa kilpailutettava. Valtion nykyinen ostoliikenteen sopimuskausi päättyy vuoden 2030 loppuun.
Valtio on tähän asti neuvotellut ostoliikenteen palveluista suoraan VR:n kanssa ja VR on vastannut palveluista kokonaisvaltaisesti aina kaluston huollosta lipunmyyntiin asti.
Nykyisin ostoliikenteeseen kuuluvat HSL-alueen ulkopuolinen Etelä-Suomen taajamajunaliikenne (esimerkiksi R- ja Z-junat), yöjunaliikenne, kaikki junaliikenne Oulun pohjoispuolella, yksittäisiä kaukoliikenteen vuoroja sekä kiskobussiliikenne.
Vuonna 2031 alkavan uuden sopimuskauden liikenteen kilpailuttaminen vie useita vuosia ja edellyttää myös merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, esimerkiksi valtio-omisteisen kalustoyhtiön perustamisen. Selvityksen perusteella on selvää, että nykyisen laajuisen ostoliikenteen kustannukset kasvavat nykytasosta, johtuen pääasiassa uudesta toimintamallista, investointitarpeista ja inflaatiosta.
Yhteistyö jatkuu ja selvitykset tarkentuvat
Yhteistyö alueiden ja muiden sidosryhmien kanssa jatkuu ja tiivistyy, kun valtio on tehnyt päätöksiä hankittavista palveluista. Esimerkiksi kustannustason tarkentaminen ja kilpailutettavien kokonaisuuksien määrittäminen edellyttävät tarkempia selvityksiä useammilta toimijoilta.
Lisäksi tarvitaan tarkempia keskusteluja ja selvityksiä kilpailutettavan liikenteen yksityiskohdista. Näitä ovat mm. liikenteen tarjonta, ostoliikenteen kytkentä muuhun joukkoliikenteeseen, lippu- ja maksujärjestelmään ja asiakaspalveluun liittyvät kysymykset sekä henkilöstöön, kalustoon ja sen kunnossapitoon liittyvät asiakokonaisuudet huomioiden tulevat yhtiöjärjestelyt ja kilpailutusratkaisut.
Lähde: Traficom