Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn Suomen merenkulun hallintoon kohdistaman IMSAS-auditoinnin loppuraportti on valmistunut. IMOn auditointitiimi auditoi Suomen merenkulun hallinnon 28.10.–4.11.2024. Suomi sai auditoinnista kokonaisuutena myönteisen arvion. Audiittoreiden loppuraportti sekä Suomen suunnitelma auditoinnissa todettujen poikkeamien korjaamiseksi on nyt hyväksytty.
Auditoinnin kohteena olivat Suomen merenkulun hallinto ja sen menettelyt kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi. Tarkastelussa olivat muun muassa merenkulun turvallisuutta, alusten aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä, merenkulkijoiden koulutusta ja pätevyyksiä sekä meriliikenteen ohjausta koskevat velvoitteet.
IMSAS eli IMO Member State Audit Scheme on Kansainvälisen merenkulkujärjestön jäsenvaltioiden pakollinen auditointijärjestelmä. Sen avulla IMO arvioi, miten jäsenvaltiot panevat kansallisesti täytäntöön merenkulun yleissopimukset, järjestävät merenkulun hallintonsa sekä huolehtivat lippu-, satama- ja rantavaltiotehtävistään.
Loppuraportti vahvistaa auditoinnin myönteisen kokonaiskuvan
Suomi sai auditoinnista kokonaisuutena myönteisen arvion. Loppuraportissa todetaan neljä poikkeamaa, nimetään kaksi kehityskohdetta sekä huomioidaan yksi selvä parannus verrattuna vuonna 2013 tehtyyn vapaaehtoiseen VIMSAS-auditointiin.
Loppuraportissa esitetyt poikkeamat koskevat Suomen raportointia IMOlle, hallinnon tulkintojen saatavuutta ja kattavuutta, lippuvaltion alustarkastusten menettelyjä sekä merenkulkuvirkamiesten osaamis- ja pätevyysvaatimusten dokumentointia. Kehityskohteet liittyvät merenkulun hallinnon linjausten ja meripoliittisten tavoitteiden yhteensovittamiseen sekä konttien varmennetun bruttopainon valvontaan.
Erikseen mainittuna myönteisenä havaintona raportissa todetaan, että Suomi on selvästi parantanut IMOn yleissopimusvelvoitteiden kansallista täytäntöönpanoa verrattuna aiempaan, vuonna 2013 toteutettuun vapaaehtoiseen VIMSAS-auditointiin.
Korjaavat toimenpiteet jatkuvat hallinnon yhteisenä työnä
Auditoinnin jälkeen merenkulun hallinto on suorittanut edellytetyn juurisyyanalyysin poikkeamien syistä ja valmistellut suunnitelmat korjaavista toimenpiteistä kullekin poikkeamalle. Tiedot korjaavista toimenpiteistä sisällytettiin loppuraporttiin ja jatkossa niiden täytäntöönpanon etenemisestä toimitetaan tieto IMOlle osana auditoinnin jatkoseurantaa.
IMO toimittaa Suomen korjaavien toimenpiteidensuunnitelman sekä sen täytäntöönpanon etenemistä koskevat tiedot muille jäsenvaltioille erillisinä raportteina.
Suomi otti auditoinnin valmisteluvaiheessa käyttöön merenkulun hallinnon vuosittaisen katselmusmenettelyn, ja korjaavien toimenpiteiden toteutumista seurataan jatkossa katselmusten avulla. Katselmuksen tarkoituksena on myös varmistaa, että kansainväliset merenkulun velvoitteet saatetaan kansallisesti voimaan, että niitä toimeenpannaan johdonmukaisesti ja että merenkulun hallinnon vaatimustenmukaisuutta arvioidaan säännöllisesti.
Auditointiin osallistui laaja joukko merenkulun hallinnon viranomaisia ja ministeriöitä. Valmistelua koordinoi liikenne- ja viestintäministeriön asettama kansallinen valmistelu- ja koordinaatioryhmä. Työ on vahvistanut hallinnon yhteistä tilannekuvaa sekä selkeyttänyt eri toimijoiden vastuita IMO-velvoitteiden täytäntöönpanossa.
Tavoitteena kehittää vastuullista, turvallista ja kestävää merenkulun hallintoa
Suomi on sitoutunut kehittämään merenkulun hallintoa ja IMO-velvoitteiden kansallista täytäntöönpanoa IMOn implementointisäännöstön mukaisesti. Auditointiin osallistuminen ja auditoinnissa tunnistettujen kehityskohteiden käsittely tukevat tätä työtä.
Suomi pitää hyvän hallinnon periaatteiden toteutumista kansainvälisesti merkittävänä. IMOn sääntelykehyksen yhdenmukainen täytäntöönpano edistää merenkulun tasapuolista toimintaympäristöä sekä turvallista ja ympäristön kannalta kestävää merenkulkua.
”Auditointi ei ole katsastus, vaan osa jatkuvaa vaatimustenmukaisuuden varmistamista. Traficomin tehtävänä on huolehtia siitä, että havainnot käsitellään järjestelmällisesti ja korjaavat toimenpiteet etenevät hallinnon yhteisessä työssä”, erityisasiantuntija Hanna Suutarla Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista toteaa.
Tavoitteena on ylläpitää ja kehittää vastuullista, turvallista ja ympäristön kannalta kestävää merenkulun hallintoa sekä varmistaa, että Suomi täyttää jatkossakin kansainväliset velvoitteensa IMOn jäsenvaltiona.
IMSAS tukee jatkuvaa parantamista
IMSAS-auditointi ei ole vain yksittäinen tarkastus, vaan osa jatkuvaa vaatimustenmukaisuuden varmistamista. Sen avulla IMO paitsi arvioi jäsenvaltioiden kykyä panna täytäntöön kansainväliset merenkulun velvoitteet yhdenmukaisesti ja tehokkaasti, myös ohjaa jäsenvaltioita korjaamaan täytäntöönpanossa havaittuja puutteita.
Auditoinneissa tunnistetut havainnot ja niiden perusteella laaditut korjaavat toimenpiteet ovat IMOn keskeinen käytännön väline jäsenvaltioiden täytäntöönpanon puutteisiin vaikuttamiseen. Auditoinnit osoittavat, missä kansallisesti tarvitaan kehittämistä, ja IMO-säännöstöön perustuva auditointikehys ohjaa jäsenvaltioita korjaamaan havaitut puutteet järjestelmällisesti.
Lähde: Traficom