”MaRan rooli on keskeinen”, sanoo selvitysmies Hannu Hämäläinen
”Suomen matkailuelinkeinon nykyistä laajemmalle pohjalle rakentuvalle edunvalvonnalle ei ole edellytyksiä, eikä juuri tarvettakaan. Suomen matkailuelinkeinon edunvalvonnan nykytilanne on kohtuullisen hyvä. Alan merkittävimpien elinkeinonharjoittajaryhmien keskuudessa ei ole halukkuutta uusien edunvalvontaliittoutumien luomiselle”.
Tällaisiin johtopäätöksiin on tultu SMALin eläkkeellä olevan toimitusjohtajan Hannu Hämäläisen selvityksessä matkailualan nykyistä laajemman edunvalvonnan edellytyksistä ja tarpeista.
Selvitys tehtiin viime keväänä Suomen Matkailualan Seniorit ry:n toimeksiannosta ja se kohdistui kotimaan matkailun toimijoihin.
Selvitysaineisto perustuu elinkeinonharjoittajien ja järjestöjohtajien haastatteluihin sekä heille osoitettuihin kyselyihin. Taustalla on käyty läpi myös matkailualan toimialajärjestön julkaisuja ja muuta tiedotusmateriaalia. Selvitystyön ulkopuolelle rajattiin olennainen osa liikennesektoria ja matkatoimistot. Raporttia puitiin järjestön vuosikokouksessa juuri päättyneillä Matka-messuilla.
Selvitysmiehelle tuli yllätyksenä tyytyväisyys nykyiseen edunvalvontatilanteeseen: ”Useinhan kuulee moitittavan edunvalvonnan heikkoutta ja vaaditaan siihen laajempaa rintamaa ja reippaampia otteita. Terhakoitumisella on arvioitu voitavan kohottaa alan arvostusta ja lisättävän sen ominaispainoa niissä pöydissä, joissa päätetään toimialan asioista. Tosiasiassa alan järjestöissä edunvalvonnan nykytilaan ollaan kuitenkin varsin tyytyväisiä. Uusiin edunvalvontakaavailuihin suhtaudutaan varsin kriittisesti varsinkin järjestöjen ylimmän johdon tasolla”, toteaa Hämäläinen.
Vahvinta tukea edunvalvonnan tehostamisajatukset saavat maaseudulla toimivilta alan pk-yrityksiltä, jotka eivät ole löytäneet itselle sopivaa etujärjestöä. Heidän vetämisestään edunvalvontarintamaan ei kuitenkaan tunnu löytyvän innostusta. ”Muut tuntuvat epäilevän tämän yrittäjäryhmän yhteistyökykyä, koska kyseessä on kirjava joukko, joka on osoittanut tyytymättömyyttä lähes kaikkeen. Heiltä saa kylmää kyytiä niin matkailualan järjestöt kuin yrittäjäjärjestökin”, kertoo Hämäläinen. Ongelmallisena tämän ryhmittymän kannalta Hämäläinen pitää myös sitä, että he ovat varsin nihkeitä osallistumaan edunvalvonnan kuluihin.
Selvitysmies korostaa raportissaan MaRan roolia: ”Keskeisin eri ryhmittymien edunvalvontakantoihin vaikuttava tekijä näyttää olevan MaRan etujärjestörooli, joka Matkailuelinkeinon SME lakkauttamisen jälkeen on ratkaisevalla tavalla voimistunut. MaRan toimiala kattaa varsin laajasti Suomen matkailuelinkeinon perustoiminnot. Tärkein ulkopuolelle jäävä alue on olennainen osa liikennesektoria. MaRan jäsenmäärä on 2500 ja niillä 6500 toimipaikkaa. Jäsenyritykset työllistävät noin 60 000 henkilöä. Liikevaihdolla mitattuna MaRan jäsenten osuus MaRan edustamasta toimialasta on noin 85 prosenttia. MaRan jäsenten toimintojen kirjo on niin monipuolinen sekä määrällisesti että alueellisesti niin kattava, ettei sen rinnalle tai päälle ole enää rakennettavissa juuri mitään. Jokainen matkailuasioita seuraava on voinut panna merkille MaRan medianäkyvyyden rajun kasvun muutaman viime vuoden aikana. Se on saavuttanut matkailualan äänen aseman mediassa”.
Selvitysmies Hannu Hämäläinen katsoo MaRan dominanssin niin vahvaksi, ettei millekään uudelle matkailualan edunvalvontaliittoutumalle ole käytännössä tilaa. Hänen mielestään olisi sulaa hulluutta lähteä kilpalaulantaan MaRan kanssa.