Työohjelmassa puitiin uuden liikennekaaren voimaantuloa
Suomen liikematkayhdistys ry FBTA:n kevätkokoustapahtuma torstaina 26. huhtikuuta 2018 muodostui sääntömääräisestä, virallisesta kevätkokouksesta sekä yhdistyksen liikennetoimikunnan tuottamasta ammattiohjelmaosuudesta. FBTA:n partnerijäsenet aloittivat ensimmäisinä päivän omalla, keskinäisellä jäsenkokouksellaan.
FBTA:n toiminnanjohtaja Sari Viljamaan ja kokouspaikan, hotelli Scandic Parkin johtaja Kari Kurpan tervehdysten jälkeen FBTA:n hallituksen puheenjohtaja Jaana Arvo (VR-Yhtymä Oy) avasi sääntömääräisen kevätkokouksen. Sen puheenjohtajaksi valittiin SOK:n travel manager Hanna Santala ja sihteeriksi Sari Viljamaa, joka esitteli vuoden 2017 eli FBTA:n 30-juhlavuoden toimintakertomuksen. FBTA:n jäsenistä 62 % on ostajajäseniä ja 38 % partnerijäseniä.
Ammattiohjelman teeman FBTA:n liikennetoimikunta oli otsikoinut ”Liikennekaari käytännössä – mikä muuttuu ja uudistuu?” Aiheeseen johdatellut Anni Alho (Valtioneuvoston kanslia) pohti, miten muuttuvat palvelut integroidaan matkahallinnon järjestelmiin ja taloushallintoon, kun hallinnollinen taakka ei saa kasvaa. Työmatkustuksen ja myös matkahallinnon kaikkinainen turvallisuus täytyy voida säilyttää myös uusissa palveluissa, mm. liikenneoperaattoreiden matkaketjuissa. Jopa vuosisadan suureksi liikenteen markkinoiden kokonaisuudistukseksi mainittu lainsäädännön myllerrys tulee voimaan 1. heinäkuuta 2018. Matkakaupan kuluttajapuolella samalla päivämäärällä uusi laki matkapalveluyhdistelmistä korvaa vanhat valmismatkalait ja muuttaa myös näiltä osin monia kuluttajansuojan asioita.
Liikenne- ja viestintäministeriön neuvotteleva virkamies Elina Immonen totesi uuden liikennepalvelulain kattavan kaikki liikennemuodot. Asiaa on jo avattu sidosryhmille ja sitä tuodaan käytäntöön vaiheittain. Tietoa on jaettu jo 1.1.2018 alkaen. Heinäkuussa 2018 muuttuvat henkilöliikenteen harjoittamisen edellytykset, mm. ammattipätevyysvaatimusten osalta. ”Kyse on digitalisaation hyödyntämisestä, normien purusta eli mm. lupajärjestelmien keventämisestä ja yhtäältä multimodaliteetista eli eri liikennemuotojen palveluiden saamisesta yhdeltä luukulta ja uusien liiketoimimahdollisuuksien tuomisesta yrittäjille”, sanoi Immonen. Laiva-, juna-, auto- ja lentomatkaketjujen varaus- ja lippujärjestelmien yhteydet harmonisoidaan ensimmäisessä vaiheessa anonyymin kertalipun osalta ja myöhemmässä vaiheessa anonyymi palveluiden käyttötieto tuodaan tarvitsijoiden ulottuville.
Tähän asti ajoneuvokohtaisten taksiliikennelupien kiintiöt poistuvat. Henkilö- ja myös tavaraliikenneluvalla saa harjoittaa taksiliikennettä, jossa saa käyttää paketti- ja jopa kuorma-autoa. Käytännössä taksiliikennettä voidaan ajaa lähes millä tahansa ajoneuvoilla bussia lukuun ottamatta, jopa mopoautolla, jos asiakas sellaisen palvelun haluaa ostaa! Myös hinnoittelu vapautuu ja hintakilpailua odotetaan syntyvän, mutta kuljettajalla on uusien säädösten myötä velvollisuus ilmoittaa joko hinta- tai hintaperuste asiakkaalle jo ennen ajon alkamista. Kaluston laatu muodostanee yhden hintakriteerin. Asiakkaan ei ole pakko edes taksiasemalta ottaa jonon ensimmäistä autoa, vaan valita voi mieleisensä kulkuvälineen.
”Suomi on liikenteen digitalisaation edelläkulkijamaa. Uudistuksen tarkoitus on aikaansaada palveluiden avoin rajapinta, josta niitä jaellaan käyttäjille, niin yritysasiakkaille kuin kuluttajille”, sanoi Immonen.
Liiketoimintajohtaja Timo Kemppainen, OP Liikkumisen palvelut kertoi OP:n halusta olla ratkaisemassa asiakastarpeita liikkumisen saralla. OP:n tuloksesta n. 10 % tulee autorahoituksesta ja vakuutuksesta. ”Asiakaskäyttäytyminen kuitenkin muuttuu omistamisesta palveluiden käyttöön”, sanoi Kemppainen ja totesi, että ihmisten yksityiset omistusautot seisovat 96 % ajasta. ”On varsin tehotonta, jos resurssit ovat käytössä vain 4-prosenttisesti.”
Liikkuminen palveluistuu ja omistusautosta siirrytään auton yhteiskäyttöön, MaaS ( Mobility as a Service) saumattomiin matkaketjuihin ja jollakin aikavälillä jopa robotisoituun liikenteeseen. Maailmanlaajuiset toimijat kuten Google ovat jo mukana autoilun ja liikkumisen asiassa. Tuleva robottiauto ei tarvitse samanlaista vakuutusta kuin omistusauto, joten tästä näkökulmasta on ymmärrettävä OP-pankki- ja vakuutusyhtiön mielenkiinto sekä tämän päivän että huomisen liikkumiseen ja ajokaluston käyttöön. Sähköistä henkilöautoliikennettä OP haluaa edistää yhdessä Fortumin kanssa.
Kemppainen sanoo OP Liikkumisen palveluiden vastaavan joustavasti erilaisiin tarpeisiin käyttää autoa. Kemppainen esitti myös väitteen, että yhteiskäyttöautot lisäävät taksien käyttöä, kun ihmiset luopuvat omista yksityisautoistaan.
Taksiliiton järjestöasiantuntija Tiina Syrjäsalo uskoi puheenvuorossaan taksien palveluun tulevaisuudessakin. Hän mainitsi yhteiseksi viholliseksi kansalaisten yksityisautot. Takseja on nyt maassamme noin 10 000, mutta taksiyrittäjien keski-ikä on korkea. Yli 65-vuotiaita on peräti 16 prosenttia. Taksiliikenteen lupa- ja kilpailukäytäntöjen mullistuessa moni vanhempi taksiliikennöitsijä saattaa harkita eläkkeelle jäämistä. Ruotsissa, jossa taksiliikenteen vapautuminen toteutui aikaisemmin, on palattu askel takaisin osittaiseen sääntelyyn, kun harmaa talous alkoi lisääntyä, sanoi Syrjäsalo. ”Luotettavuus, saatavuus, laatu ja hinta ratkaisevat palvelun onnistumisen jatkossakin ja ovat merkityksellisiä eritoten yrityksille tarjottaviin yrityssopimuksiin perustuvissa taksipalveluissa.”
VR:n kaukoliikenteen kaupallinen johtaja Ville Melkko ja Helsingin Seudun Liikenteen (HSL) Maas-projektipäällikkö Jemina Uusitalo toivat päivän päätteeksi FBTA:n väen pohdittavaksi omien liikennelajiensa näkymät.
”Rautatiet sitovat Suomen kasvualueet yhteen väestön keskittyessä entistä vahvemmin kaupunkeihin”, sanoi Melkko. Palveluita arvioitaessa ja vertailtaessa kansainvälisesti esimerkiksi Saksassa vain hieman Suomea suuremmalla alueella asuu 90 miljoonaa ihmistä vs. Suomen runsas 5 miljoonaa. Nopeiden, hinnaltaan edullisten ja tasokkaiden palvelujen eli mukavuuden tuottaminen on haasteellisempaa harvaanasutussa Suomessa. Matkaketjut tulevat, koska kiskot eivät mene kaikkialla, sanoo Melkko. Lähiliikenteessä VR kuljettaa 71 miljoonaa ja kaukoliikenteessä 14 miljoonaa matkustajaa vuodessa asemalta asemalle ja yhä useammin myös ovelta ovelle. Melkon mukaan VR avaa vuoden 2019 aikana varaustoiminnassaan rajapinnan, jonne myös yritysten ja matkakaupan toimijoiden on helppo liittyä. Hän myöntää, että nykytilanne priorisoi kuluttaja-asiakkaita. (EH)