Helsinki-Tallinna -liikenteessä kilpailevien kolmen matkustajia ja rahtia kuljettavan varustamon Eckerö Linen, Tallink Siljan ja Viking Linen viestintävastuullinen johto löi viisaat päänsä yhteen ja löysi toisensa hyvän asian eli ”vastuullisuus” -teeman edistämisen merkeissä.
Lehdistölle asian tärkeyttä ja merenkulun ajankohtaisia ympäristö-ja ilmastokuulumisia valottamaan saapuivat laivayhtiöiden tiedotusvastaavien Ida Toikka-Everin( Eckerö Line), Marika Nöjdin (TallinkSilja) ja Christa Grönlundin (VikingLine) lisäksi myös Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala (kuvassa taaimmaisena).
Varustamojen tiedotuskampanja toteutettiin toukokuisen Tallinnan vierailun muodossa ja merkeissä. Paikallistietämystä tuomaan oli saatu myös sekä Visit Tallinn että Visit Estonia –matkailun edistämistahot. Vastuullisen matkailun teemana korostettiin lähiloman ominaisuuksia niin liikkumisen, ruokailun kuin monien muiden matkaan liittyvien valintojen osalla.
Toimitusjohtaja Tiina Tuurnala presentaatiossaan ”Vihreää merenkulkua sinisellä merellä” perusteli merenkulun tärkeyttä varustamoliiketoiminnan 2 300 miljoonan euron ja koko meriklusterin 13 miljardin liikevaihdon näkökulmasta. Työtä ala tarjoaa jopa 50 000 henkilölle. Viennistä 90 % ja tuonnistakin 80 % kulkee laivarahtina ja laivamatkustajat jättävät Suomeen yli 900 miljoonan potin vuodessa.
Merenkulun globaali järjestö IMO on säätänyt, että merenkulun CO²-päästöjä (ton/km) vähennetään 40 % vuoteen 2030 mennessä ja 70 % vuoteen 2050 mennessä. ”Merenkulun hiilidioksidipäästöjä mitataan ja seurataan aluskohtaisesti ja tulokset raportoidaan Euroopan komissiolle. Globaali päästömittausvelvoite astui voimaan vuoden 2019 alusta lähtien”, kertoi Tiina Tuurnala.
Pohjois-Euroopan alueella merenkulun rikkipäästöt ovat vuoden 2015 jälkeen vähentyneet lähes nollaan sen jälkeen, kun IMO vuonna 2008 tehdyllä päätöksellä oli säätänyt Pohjanmeren, Itämeren ja Englannin Kanaalin 0,1 %:n rikkirajoituksesta 1.1.2015 alkaen.
Suomalaiset varustamot ovat myös monien ympäristöinnovaatioiden edelläkävijöitä. Viking Grace oli maailman ensimmäinen LNG:llä eli nesteytetyllä maakaasulla kulkeva iso matkustaja-alus. Vastaavasti Polaris on maailman ensimmäinen LNG:llä kulkeva jäänmurtaja. Samaten Suomessa kehitetty laivan pakokaasujen rikkipesuriteknologia on alansa kehityksen kärjessä. Jätteestä valmistetaan jo biopolttoainetta ja mm. Eckerö Line kerää talteen laivan koneiden hukkalämmön ja hyödyntää sen ilmastointijärjestelmässään. Tuulivoimaa on myös valjastettu roottoripurjeiden avulla sekä matkustaja- että rahtialusten apuvoimaksi. Myös maasähkön käyttöä on voitu lisätä sekä lyhyillä reiteillä että satamissa ja akkuteknologian kehitys edesauttaa asiassa. Hiilidioksidivapaata vetyä, ammoniakkia ja metanolia voidaan käyttää polttokennoteknologialla.
Varustamot ja merenkulun koko klusteri Suomessa kertovat jo panostaneensa jopa esimerkillisen paljon ympäristö- ja ilmastoasiaan, jossa sekä maailman erivaltiot, EU, yritykset ja tietenkin myös yksittäiset kansalaiset ja etenkin kansalaisjärjestöt pelaavat yhteistä peliä, ovat samassa veneessä ja hengittävät samaa ilmaa ihan kirjaimellisesti. Kansalaiset, kuluttajat, asiakkaat eli tässä tapauksessa laivamatkustajat arvostavat myös päivä päivältä enemmän niitä yrityksiä, jotka saadaan tekemään asioita koko yhteiskunnan hyväksi ja pitkänkin aikavälin etu huomioon ottaen!