Pariisista pääsi New Yorkiin alle neljässä tunnissa. Heinäkuun 25. päivänä vuonna 2000 yliäänikoneen lento loppui 133 sekunnin jälkeen
Marcus Ziemann
Air Francen Concorde-lento 4590 oli saksalaisen matkanjärjestäjä Deilmannin ostama charterlento, jolla piti lennättää saksalaisia risteilymatkustajia Pariisista laivan lähtösatamaan New Yorkiin.
Pariisin lentokentän kiitotielle aiemmasta koneesta tippunut metallinpala rikkoi lähdössä olleen Concorden renkaan sillä seurauksella, että irronneet palaset puhkoivat koneen siiven. Siivestä ulos valunut polttoaine syttyi palamaan ja kone syöksyi maahan.
Kaikki Concorden kyydissä olleet 109 henkilöä sekä neljä muuta ihmistä kuolivat.
Heinäkuun 25. päivän onnettomuus ei kuitenkaan lopettanut lentoja maailman nopeimmalla matkustajakoneelle. Concorden loppu tuli vasta kolme vuotta myöhemmin.
Kulutus 25 600 litraa tunnissa
Ranskalaisen Aérospatialen ja brittiläisen British Aircraft Corporationin yhteishankkeen vaikeudet alkoivat oikeastaan jo kauan ennen ensimmäistä kaupallista lentoa.
Prototyyppi Concorde 001 suoritti konemallin ensimmäisen 29 minuuttia kestäneen testilennon maaliskuussa 1969. Marraskuussa 1970 koneella päästiin ensimmäistä kertaa kokeilemaan kaksinkertaista äänennopeutta, josta tuli myöhemmin Concorden matkalentonopeus.
Väliin tuli kuitenkin vuoden 1973 öljykriisi ja sen seurauksena rajusti noussut lentokerosiinin hinta.
British Airways ja Air France pääsivät lentämään konetyypin ensimmäiset matkustajalennot vasta tammikuussa 1976. Suunnitelmissa ollut maailmalaajuinen Concorde-lentoreittien verkosto hylättiin. Moni kaupunki ei edes halunnut korviahuumaavan mölyäviä koneita kentälleen.
Ennen öljykriisiä suunnitelmissa oli vajaan sadan Concorden valmistus. Yhtiöt kuten Lufthansa, Japan Airlines, PanAm, Qantas, TWA ja United jättivät kuitenkin optionsa käyttämättä ja 72 konetta tilaamatta.
Koneesta tuli taloudellinen katastrofi. Concordeja valmistui kaikkiaan vain 20, joista 16 otettiin Air Francen ja British Airwaysin reittikäyttöön. Valmistus lopetettiin jo 1979.
Concorden neljä Rolls-Roycen valmistamaa moottoria kuluttivat 25 600 litraa tunnissa. Vertailun vuoksi jumbojetti Boeing 747 kulutti puolet tästä, mutta pystyi ottamaan kyytiin nelinkertaisen määrän matkustajia.
Jos oli lentäminen jälkipolttimilla varustetulla Concordella kallista, koneen ylläpito monimutkaisine ja ainutlaatuisine huoltoineen vasta kalliiksi tulikin. Lentotunnin hintaa ei pystytty millään lipputuloilla saamaan takaisin. (YLE)
”Nyt koronaviruksen vanavedessä vuonna 2020 on tultu aikaan, jolloin suuret lentoyhtiöt lopettavat myös lentämista Concordesta aikanaan pitemmän korren vetäneellä Boeing 747-jumbolla ja jopa uudemmalla Airbus A380-superjumbolla. Sic transit gloria mundi! Lentokoneiden kehitys ja käyttö on taas pyörähtänyt uuden syklin”, pohtii Matkaviikon skribentti.