Yhtiön johto painotti Finnairin kiihtyvää kasvuhakuisuutta
Finnairin yhtiökokous pidettiin torstaina 16. maaliskuuta 2017 Helsingin Messukeskuksessa.
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että 31.12.2016 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaetaan osinkona 0,10 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan 4.4.2017. Tilivuosi 2016 on pitkään aikaan ensimmäinen, jolta osakkeenomistajat pääsevät nostamaan edes pienen osingon sijoituksensa tuottona.
Yhtiökokous vahvisti Finnairin hallituksen jäsenmääräksi seitsemän. Maija-Liisa Friman, Jussi Itävuori, Jouko Karvinen ja Jaana Tuominen valittiin hallitukseen uudelleen ja kolme ulkomaalaista, Colm Barrington, Mengmeng Du ja Jonas Mårtenson valittiin hallitukseen uusina jäseninä. Hallituksen toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Yhtiökokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Jouko Karvisen ja hallitus keskuudestaan varapuheenjohtajaksi Colm Barringtonin.
Finnairin yhtiökokous sujui kitkattomasti hallituksen valmistelemien nuottien mukaisesti. Pieni episodi kuitenkin koettiin, kun muuan pienosakas ehdotti vastuuvapauden myöntämisen epäämistä vuoden 2016 hallitukselta ja yhtiön toimitusjohtajalta, perustellen ehdotustaan Finnairin pidättäytymisellä korvauksista lentomatkustajille eräiden teknisistä vioista aiheutuneiden viivästysten yhteydessä. Esitetyssä ehdotuksessa kuulsi mitä ilmeisimmin taustalla kysyjän omakohtainen, lentomatkustajana väärinkohdelluksi tulemisen kokemus.
Vastuuvapaudet kuitenkin myönnettiin ja mielensäpahoittaja poistui yhtiökokouksesta ennen sen päättymistä.
Hallituksen puheenjohtajuudesta nyt luopunut Klaus Heinemann piti viimeisen puheensa otsikolla: Finnairin kasvu vauhdittaa myös Suomen kasvua!
”Viime vuosi oli monessa mielessä hyvä globaalille lentoliikenteelle ja myös Finnairille”, totesi Finnairin hallituksen eroava puheenjohtaja Klaus Heinemann avatessaan vuoden 2016 yhtiökokouksen. ”Globaali lentoliikenne kasvoi 6,3 prosenttia vuonna 2016, siis tuplasti nopeammin kuin globaali BKT:n kasvu. Finnair puolestaan saavutti vuoden viimeisellä neljänneksellä yhdeksännen perättäisen tulosparannuksen. Mutta taloudellisessa suorituksessamme on vielä parantamisen varaa.”
”Finnair toteuttaa kiihdytetyn kasvun strategiaa, jonka avulla voidaan suojella ja edelleen kehittää erityisesti sen Euroopan ja Aasian yhdistäviä hubitoimintoja, jotka ovat yhtiön arvokkain kilpailuetu. Kasvustrategian toteutus näkyy Finnairissa monella tavalla: kasvatamme laivaston kokoa, lisäämme uusia reittejä ja lennämme useampia vuoroja joihinkin vanhoihin kohteisiin, tuomme markkinoille uusia palveluita, digiprojektimme etenevät. Tämän ansiosta rekrytoimme Suomessa uusia työntekijöitä, kuten kaksi vuotta sitten lupasimme. Itse asiassa jopa hieman nopeammin, kuin tuolloin arvelimme”, totesi Heinemann.
Hänen mukaansa kasvu tuo haasteita myös Finnairin kumppaneille. ”Koko matkaketjusta tulee joustavampi, palveluorientoituneempi ja tuottavampi. On monia alueita, joilla voisimme tehdä työtä yhdessä paremmin, mikäli Suomi haluaa menestyä ja kasvaa lentohubina.”
”Toinen tärkeä asia on valmistautumisemme eurooppalaisen lentoliikenteen konsolidaatioon. Kun konsolidaatio etenee Pohjois-Eurooppaan, meillä ei ole tapaa eikä kykyä osallistua siihen tavalla, joka olisi hyväksi niin Suomelle kuin Suomen elinkeinoelämällekin. Todellinen vaara on, että tuollaisessa tilanteessa marginalisoidumme kovenevassa kilpailussa. Se ei olisi Finnairin, eikä sen osakkeenomistajien, edun mukaista.”
”Uskon vakaasti, että Suomen hallituksen tulisi harkita sellaisen option luomista, että Finnairin omistusrakennetta voitaisiin muuttaa, ja siten varautua välttämään Finnairin marginalisoitumisen uhka. Yhtä tärkeää on myös se, että Finnairille annetaan mahdollisuus edistää Suomen kasvua – kenties jopa saada aikaan kiihdytettyä kansallista kasvua!”
Toimitusjohtaja Pekka Vauramo painotti Finnairin luonnetta uusiutuvana ja kiihtyvän kasvun yrityksenä.
Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo kävi yhtiökokouksen katsauksessaan läpi Finnairin strategisia virstanpylväitä: ”Vuonna 1983 tehty suora lento Tokioon vaati erityistä rohkeutta ja ennakkoluulottomutta. Silloin tehtiin päätös, jonka johdosta Finnair on nyt kokoaan isompi. Ilman tuota päätöstä emme olisi täällä tänään.”
Viimeiset 10 vuotta ovat olleet Finnairille murroksen ja muuntautumisen aikaa. Olemme uusiutuneet uutta vaihetta varten. Vuonna 2015 otimme ensi askeleet, ja vuosi 2016 oli jo kasvun vuosi. Nyt kiihdytämme kasvua.
Olemme jo kiihdyttäneet vauhtia. Vuonna 2011 asetimme tavoitteeksi kaksinkertaistaa Aasian liikenteen vuoteen 2020 mennessä, ja kiihdytetyillä kasvusuunnitelmillamme saavuttanemme tavoitteen jo ensi vuoden loppuun mennessä.
”Tiivistän kasvutavoitteemme puoleen miljardiin euroon. Tavoitteemme on lisätä liikevaihtoamme tällä summalla 2017-2019. Tämä muutos vaatii lisää kapasiteettiä ja asiakkaille mahdollisuuksia lisätä matkustustaan ja käyttää heille sopivia lisäpalveluita. Digitalisaatiolla tavoittelemme uutta harppausta: uutta liikevaihtoa, parempaa asiakaskokemusta sekä sisäistä tuottavuutta.”
”Strategiamme tähtää myös asiakaskokemuksen ja operatiivisen toiminnan kehittämiseen. Olen oppinut neljänä Finnair-vuotenani, kuinka suuri merkitys henkilöstöllä on palveluyrityksessä. Olemme oivaltaneet, että kuuntelemalla ja henkilöstöön panostamalla luomme yhteistyön kulttuurin, jolla koko organisaatio voi luoda erinomaista asiakaskokemusta”, sanoi toimitusjohtaja.
Lopuksi Vauramo käsitteli Suomen ja Finnairin läheistä yhteyttä: ”Matkailulla ja lentoliikenteellä on iso rooli Suomessa. Finnairin kasvu tekee hyvää myös Suomelle. Turismi kasvaa nyt Suomessa, mutta se vaatii kaikilta toimijoilta rohkeaa asennetta. Suomen pitää nyt ottaa rooli pohjoisen ykköskohteena. Me Finnairissa olemme tähän tavoitteeseen vahvasti sitoutuneita.”
Sekä hallituksen eronnut puheenjohtaja Heineman että toimitusjohtaja Vauramo pitivät nyt toistuvia, pienen työntekijäryhmän lakkoja erittäin haitallisina koko laajalle matkakaupan klusterille Suomessa ja vetosivat lakkojen nopeaan lopettamiseen painottaen, että Finnair ei ole lakon osapuoli, ainoastaan sen seurausten kärsijä! (EH)