Vuonna 2025 Suomen Hostellijärjestö juhlii 90-vuotista taivaltaan hostellikulttuurin edistäjänä. Matka alkoi vuonna 1935, kun retkeilyjärjestöt perustivat Suomen Retkeilymajajärjestön edistämään retkeilyharrastusta nuorison parasta ajatellen. Johtoajatuksena oli kohottaa ihmisten hyvinvointia ja opettaa nuorille oma-aloitteisuutta sekä luonnon, toisten ihmisten ja yhteisön normien kunnioittamista. Vuonna 2014 nimi uudistettiin Suomen Hostellijärjestöksi, heijastamaan toiminnan nykyaikaistumista ja hostellien kehitystä.
Mistä tarina alkoi?
Hostellitoiminnan juuret ulottuvat 1900-luvun alkuun Saksaan, jossa opettaja Richard Schirrmann perusti maailman ensimmäisen retkeilymajan Altenan linnaan vuonna 1912. Tavoitteena oli tarjota turvallinen ja edullinen majoitus nuorille, jotta he pääsisivät tutustumaan luontoon. Tämä konsepti levisi muihin maihin ja johti kansainvälisen hostellijärjestöjen liiton, Hostelling Internationalin, perustamiseen, johon Suomen Hostellijärjestökin liittyi vuonna 1938.
Suomessa kiinnostus retkeilyyn ja matkailuun alkoi kasvaa 1900-luvun alkupuolella, erityisesti itsenäistymisen jälkeisessä kasvatuksellisessa hengessä. Vuonna 1919 perustettu Opetusministeriön retkeilylautakunta alkoi kehittää koululaisten retkeilytoimintaa, ja majoituspaikkojen tarve kasvoi. Helsingin Fredrikinkadulle perustettiin vuonna 1934 maan ensimmäinen retkeilymaja Koulumatkailutoimiston toimesta. Tämä entisen Autopataljoonan kasarmin tila tarjosi paitsi yöpymispaikan myös kokoontumispaikan aktiivisille retkeilytoimijoille.
Fredrikinkadun majassa järjestäytyneen retkeilyväen keskuudessa syntyi ajatus valtakunnallisesta organisaatiosta, joka alkaisi huolehtia retkeilymajojen kehittämisestä. Aloite järjestön perustamisesta jätettiin Opetusministeriön retkeilylautakunnalle, joka kutsui koolle retkeilyjärjestöjen edustajat. Toimikunta, jota johti Suomen Urheiluopiston johtaja Akseli Kaskela, valmisteli toimintasuunnitelman ja sääntöluonnoksen uudelle järjestölle. Perustava kokous pidettiin 11. joulukuuta 1935, ja 21 retkeilyjärjestöä hyväksyi yksimielisesti uuden yhdistyksen, Suomen Retkeilymajajärjestön, perustamisen.
Järjestön tavoitteena oli alusta alkaen kehittää retkeilykulttuuria, perustaa retkeilymajoja ja -reittejä sekä toimia yhdyssiteenä nuorison retkeilyä edistäville järjestöille. Perustajajärjestöihin kuului mm. useita partiolaisjärjestöjä, joiden perintöä jatkaa tänä päivänä Suomen Partiolaiset. Se on myös ainoa perustajajärjestöistä, joka edelleen kuuluu Hostellijärjestön jäsenistöön. Nykyisistä jäsenistä Suomen Latu on myös kulkenut matkassamme mukana lähes alusta alkaen, sillä se liittyi mukaan järjestön toimintaan oman perustamisvuotensa, 1938, aikana. Kolme vuotta myöhemmin jäseneksi liittyi myös niin ikään vuonna 1938 perustettu Suomen Luonnonsuojeluyhdistys, nykyinen Suomen Luonnonsuojeluliitto, ollen tänäkin päivänä jäsenenä Hostellijärjestössä.
Ensimmäisinä toimintavuosina keskityttiin retkeilymajojen verkoston luomiseen ja kehittämiseen. Retkeilymajoille laadittiin tarkat minimivaatimukset, ohjeet ja järjestyssäännöt, ja vieraille otettiin käyttöön retkeilykorttijärjestelmä. Kortti oli majoituksen edellytys, ja sen väärinkäyttö tai huono käytös saattoi johtaa kortin menettämiseen – näin pyrittiin ylläpitämään majojen järjestystä ja siisteyttä. Vaikka etuoikeus majoihin oli erityisesti nuorilla ja aktiivisilla retkeilijöillä, kuten jalan, polkupyörällä, kanootilla tai suksilla liikkuvilla, hostellit olivat alusta lähtien avoimia kaikille iästä ja taustasta riippumatta. Jo 1930-luvun lopulla verkostossa oli yli 40 retkeilymajaa.
Helsinkiin toivottiin enemmän ja tasokkaampaa majoitustilaa, kuin mitä Fredrikinkadun maja pystyi tarjoamaan. Tämä osoittautui kuitenkin haasteelliseksi ja katseet suunnattiin pääkaupungin lähiseudulle. Vuonna 1939 järjestö avasi ensimmäisen täysin omistamansa retkeilymajan, Tervalammin Retkeilymajan, joka sijaitsi Vihdissä.
Alkuvuosina järjestö tarjosi myös retkeilykursseja ja muuta koulutusta retkeilijöille. Myöhemmin tästä toiminnasta luovuttiin, kun havaittiin, että muut retkeilyjärjestöt pystyivät vastaamaan paremmin koulutustarpeeseen. Näin Hostellijärjestö keskittyi pääasiallisesti retkeilymajatoiminnan kehittämiseen.
Hostellijärjestö tänä päivänä
Vuosikymmenten aikana hostellitoiminta on kehittynyt merkittävästi vastaamaan matkailijoiden odotuksia. Vaikka painotus ei ole enää pelkästään nuorisossa, perusarvot – yhteisöllisyys, kansainvälisyys ja edullisuus – ovat säilyneet. Hostellit säilyttävät edelleen ydintehtävänsä: ne mahdollistavat tutustumisen uusiin paikkoihin, kulttuureihin ja ihmisiin tarjoten samalla rennon, viihtyisän ja turvallisen ympäristön edulliseen hintaan.
Perinteiset suuret makuusalit ovat käymässä harvinaisiksi, ja yhä useammin hostelleista löytyy yksityishuoneita, joissa on myös omat kylpyhuoneet. Suositut design- ja boutique-tyyliset hostellit meillä ja maailmalla tarjoavat matkailijoille ainutlaatuisia majoituskokemuksia yksilöllisesti sisustetuissa tiloissa.
Nykyisin Suomen Hostellijärjestö ylläpitää yli 50 hostellin verkostoa, joka tarjoaa yksilöllisiä ja vastuullisia majoituskokemuksia kaikille matkailijoille. Hostellijärjestön omistukseen kuuluu yksi verkoston hostelleista – Eurohostel – joka sijaitsee Helsingissä Katajanokalla.
Järjestön jäseninä on noin 30 valtakunnallista nuoriso-, opiskelija-, ulkoilu-, eläkeläis-, ammatti- ja matkailujärjestöä, joiden jäsenet saavat 10% majoitusalennuksen verkoston kotimaan hostelleissa. Jäseniksi voivat liittyä myös yksityiset henkilöt ja majoitusalennuksen saa myös hostellikortilla, jonka voi hankkia kuka tahansa.
Hostellijärjestö ja sen hostellit ovat edelleen osa maailmanlaajuista Hostelling International (HI) hostellien verkostoa, johon kuuluu noin 3000 hostellia lähes 60 maassa.
Lähde: Suomen Hostellijärjestö