Mikä aika Suomessa palvelisi Eurooppaan suuntautuvan liiketoiminnan tarpeita?
Euroopan komissiossa on tehty esitys kellojen siirtelystä luopumiseksi kaksi kertaa vuodessa. Esityksen mukaan EU:n jäsenmaat saisivat kukin itse päättää, pysyvätkö nykyisessä talviajassa vai kesäajassa. Siirtelystä luopuminen sinänsä on saanut laajan kannatuksen.
Meillä Suomessa kansalaisilta on kyselty kantaa talvi- vaiko kesäajassa pysymiseksi useissa mielipidekyselyissä. Haastateltu on opettajia ja koululaisia, viljelijöitä ja unitutkijoita – aamun torkkuja ja illan virkkuja, luonnon rytmin mukaan eläviä kansalaisia. Aikanaan kesäaikaan siirryttiin, jotta auringon valo ja ihmisen valveillaolo kohtaisivat paremmin. Samalla pyrittiin myös kallistuneen energian säästymiseen valoisina kesäiltoinamme.
Vähemmälle huomiolle julkisessa keskustelussa ovat jääneet eri maiden välisen liike- ja työelämän tarpeet. Nyt olisikin kansainvälisen yhteydenpidon asiassa eduksi, että aikaero Suomen ja sen keskeisten eurooppalaisten kumppanimaiden välillä olisi joko olematon tai korkeintaan yksi tunti. Ruotsin ja itäisen sekä Keski- Euroopan maiden kanssa voisimme pyrkiä olemaan samalla aikavyöhykkeellä ja Euroopan läntisimmistäkin kolkista voisimme olla korkeintaan yhden tunnin edellä.
Jo kahden tunnin aikaero vähentää yhteisen, samanaikainen työpäivän pahimmillaan vain pariin tuntiin, kuten olemme havainneet vaikkapa Iso-Britanniaan reaaliaikaisesti asioidessamme. Kun me tulemme aamuisin klo 07.00-09.00 töihimme, britit ja muu Länsi-Euroopan väki nukkuu vielä makeinta aamuyön untaan. Kun he tulevat töihinsä, meillä tehdään jo lounaalle lähtöä. Lounaan jälkeen saattaa tuurilla tavoittaa vastapuolen työpöydän äärestä, ennen kuin hän lähtee lounaallensa – usein kellonmääräisesti hieman myöhemmin kuin Suomessa on totuttu. Niinpä saattaa käydä, että meillä työpäivä päättyy, ennen kuin läntinen tai eteläinen bisneskumppani palaa työpöytänsä ääreen lounastauoltaan, joka monissa maissa on pitempi kuin meidän 30-45 minuuttia.
Toki digitaalinen ja mobiililaittein tapahtuva kommunikaatio on helpottanut yhteydenpitoa ja myös liennyttänyt aikaeron aiheuttamia haittoja eurooppalaisillakin aikavyöhykkeillä. Silti, kun ja jos nyt pääsemme itse asiasta päättämään, olisi varmasti eduksi valita se pragmaattinen ja toimiva vaihtoehto eli kuulostella, mihin suuntaan naapurit etenevät ja tehdä sen mukainen käytännön ratkaisu. Tämä tehokkaimmin palvelisi liike-elämän kommunikointia ja myös matkustusta ympärivuotisessa ajanjuoksussa.
Daylight saving time (DST) -käytännöstä luopuminen menee vielä Euroopan parlamentin äänestykseen, mutta näyttää varsin todennäköiseltä, että tarpeettomaksi käyneestä kellojen siirtelystä luovutaan jo keväällä 2019. (EH-Matkaviikko)