Kävijäkirjan merkintä syntyy heinä-elokuussa
Suomen korkein kohta Haltitunturin rinteillä sijaitsee noin 55 km:n päässä Kilpisjärven kylästä Käsivarren erämaa-alueella. Haltilla käy vuosittain noin 7000 kävijää, joista suurin osa kirjoittaa nimensä rajamerkiltä löytyvään vieraskirjaan. Tällä hetkellä vaeltajia on käynyt huipulla jo 98 000. Haltin 100 000. kävijäkirjaan nimensä kirjoittava kävijä vaeltanee huipulle heinä-elokuussa.
Ensimmäisen vieraskirjan veivät Haltille reippaat naisvoimistelijat Kaarina Karin ja Anna Lehtosen johdolla vuonna 1933. Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto perusti Haltin valloittaneille merkin, jonka saivat Haltin rajapyykillä 304. käyneet retkeilijät. Anna Lehtonen sai merkin numero 1., Kaarina Kari numeron 2. ja Inkeri Arajärvi numeron 3. He olivat ensimmäiset vaeltajat, jotka Suomen puolelta ovat Haltille nousseet. Heitä voidaan myös pitää suomalaisen tunturiretkeilyn uranuurtajina.
Suomen korkein kohta Haltitunturilla sijaitsee tunturin rinteessä 1324 m mpy. Kohta on rajapyykki nro 303B. Haltin korkein huippu (1328 m) jää Norjan puolelle. Korkein kokonaan Suomessa oleva tunturinhuippu on nelisen kilometriä idempänä sijaitseva Ritničohkka (1317 m mpy).
Haltitunturin huipulle piston tekevän Kalottireitin kokonaispituus on 800 km, josta noin 70 km kulkee Suomen puolella, 380 km Norjan ja 350 km Ruotsin puolella. Reitin lähtö- tai päätepisteet ovat pohjoisessa Norjan Kautokeinossa ja etelässä Norjan Sulitjelmassa tai Ruotsin Kvikkjokkissa. Kilpisjärven ja Haltitunturin välisellä osuudella on seitsemän Metsähallituksen huoltamaa autio- ja varaustupaa, joista ensimmäiset on rakennettu Suomen Matkailuliiton ja Metsähallituksen yhteistyönä 1960 -luvulla. Tuvista suurin osa on peruskorjattu 2000 -luvulla.
(EH)