Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmän hankintakilpailussa muhii skisma Matkahuollon palvelut vs. liikenneviraston Piletti-hanke
”Liikenneviraston Piletti-hankkeesta huolimatta kunnat voivat jatkossakin räätälöidä tarvitsemansa joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmäpalvelut Matkahuollon kautta”, sanoo Matkahuollon toimitusjohtaja Jarmo Oksaharju. ”Valtionosuuksien mahdollinen sitominen Piletti-järjestelmään kuulumiseen ei edistäisi kilpailun lisäämistä julkisissa palveluhankinnoissa.”
Liikennevirasto on käynnistänyt lippu- ja maksujärjestelmähanke Piletin edistääkseen joukkoliikenteen tulevia muutoksia. Hanke ei Oksaharjun mukaan perustu joukkoliikennelakiin eikä palvelusopimusasetukseen, vaan on Liikenneviraston näkemys tarvittavasta toimintatavasta. ”Käytännössä hanke tarkoittaa uuden kokonaisvaltaisen järjestelmän rakentamista verovaroin. Kunnat voivat kuitenkin jatkossakin rakentaa juuri heille sopivan palvelukokonaisuutensa Matkahuollon kautta, joka tarjoaa valtakunnallisen palveluverkoston ja aikatauluinformaatiojärjestelmän, alueelliset reittioppaat sekä kuntien haluamat lipputuotteet ja muita sähköisiä palveluita.”
Tärkeimpänä voidaan pitää kuntien mahdollisuutta valita alueelleen sopivimman palveluntuottajan Matkahuollon, Liikenneviraston tai jonkin muun vaihtoehdon joukosta. Tämä periaate kuitenkin muuttuisi oleellisesti, mikäli liikenne- ja viestintäministeriö toteuttaa suunnitelmansa sitoa asetuksella tai sopimusteitse seutulippujakin tukevat valtionosuudet yksinomaan Piletti-järjestelmän käyttöön, nähdään Matkahuollossa. Jos kunta tällöin valitsee muun palveluntuottajan kuin Piletin, kunta voisi menettää valtionosuudet ja kustannukset kaatuvat kunnille. Monen kunnan talouden ollessa valmiiksi kireällä, myös tulevat lippu- ja maksujärjestelmästä koituvat kustannukset nousemaan puheenaiheeksi monessa valtuustossa.
”Valtinosuuksien mahdollinen sitominen viranomaisvetoiseen Pilettiin olisi hyvin harmillinen tilanne, jossa käytännössä hyödynnettäisiin verovaroja yksityisten järjestelmätoimittajien ajamiseksi pois kilpailukentältä julkisen monopolin luomiseksi. Tämä olisi täysin päinvastaista yleisesti hyväksytylle tavoitteelle avata julkisia palveluhankintoja ja lisätä kilpailua”, painottaa Oksaharju.
Valtionosuuksien sitomista Pilettiin on perusteltu matkalippujen yhteiskäyttöisyydellä, josta kuitenkin voitaisiin huolehtia muiden sektorien tapaan teknisellä standardoinnilla. ”Matkahuolto haluaa edistää asiakaslähtöistä matkalippujen yhteiskäyttöisyyttä. Pankki- ja luottokorteissakin on monta liikkeellelaskijaa, mutta silti niitä voi käyttää kaikkialla samoissa pisteissä”, toteaa Oksaharju. ”Suomessa tulee joka tapauksessa olemaan erilliset järjestelmät pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun alueilla. Näidenkin yhteiskäyttöisyydestä tullaan huolehtimaan standardoinnilla”, Oksaharju jatkaa.
Matkahuollon järjestelmässä kustannukset ovat tarkasti tiedossa jo valmiiksi. Liikenneviraston uuden lippu- ja maksujärjestelmän kehittämisen kustannuksien on arvioitu olevan 4-8 miljoonan euroa, mutta ne tulevat mitä todennäköisimmin nousemaan. Tämän lisäksi kunnille jää vastattavaksi asiakaspalvelun järjestäminen ja paikallisen myyntiverkoston kokoaminen.
Liikennevirasto sulki Matkahuollon joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmän hankintaneuvottelumenettelystä. Markkinaoikeus on Matkahuollon aloitteesta lähtenyt selvittämään Liikenneviraston lippu- ja maksujärjestelmän hankinnan neuvottelumenettelyä. Markkinaoikeus on 4.4.2013 päättänyt keskeyttää hankinnan toistaiseksi asian tarkemmin tutkimiseksi ja vahvistanut saman asian uudelleen 18.4.2013 antamallaan päätöksellä. ”Matkahuolto on valmis tuottamaan palveluja myös Liikenneviraston hankkeessa mukana oleville ELY:ille ja kunnille”, sanoo Oksaharju.