Euroopan komissio myönsi 39,11 miljoonaa euroa Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta 11 hankkeelle Suomessa. Viisi valtion hanketta saivat yhteensä noin 20,16 miljoonaa euroa ja kuusi yksityisten toimijoiden hanketta yhteensä noin 18,96 miljoonaa euroa rahoitusta, kerrotaan liikenne-ja viestintäministeriöstä (lvm).
Verkkojen Eurooppa –välineen (Connecting Europe Facility, CEF) liikenneohjelman komitea puolsi hankkeiden rahoitusta 16.7.2024. Yhteensä rahoitusta myönnettiin 7,01 miljardia euroa 134 hankkeelle. Hakuun tuli yhteensä yli 400 hakemusta, joissa haettiin yli 22 miljardin euron edestä rahoitusta. Euroopan komissio pyrkii rahoittamaan hankkeita, joiden suunnittelu-ja toteutusvalmius on korkea.
”Kilpailu EU-rahasta on kovaa ja on tärkeää, että Suomi panostaa EU:n rahoitushakuihin, kehittää hakuprosessejaan ja analysoi tuloksia joka hakukierroksen jälkeen. Tämän hakutuloksen perusteella vaikuttaa siltä, että Väyläviraston toimesta toteutettaviin infrahankkeisiin ja niiden rahoitukseen luotetaan myös EU:ssa. Lisäksi on huomattava, että EU:n painopistemuutokset turvallisuuteen näyttävät vaikuttaneen rahanjakoon”, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Suomesta rahoitusta haettiin 21 hankkeelle yhteensä 325,13 miljoonaa euroa. Ilman CEF-rahoitusta jäivät esimerkiksi Länsirata ja Lentorata. Länsirata Oy haki Länsiradan kehittämiseen 176,28 miljoonaa euroa ja Lentorata Oy Lentoradan suunnitteluun 4,7 miljoonaa euroa rahoitusta.
”Suomi on onnistunut erinomaisesti esimerkiksi sotilaallisen liikkuvuuden rahoitushaussa ja tähän panostamme myös jatkossa. Perinteisten hankkeiden osalta on kuitenkin pystyttävä parempaan. Itä-länsi- sekä pohjois-etelä-suuntaisten yhteyksien rakentaminen sekä hallittu siirtyminen eurooppalaiseen raideleveyteen ovat turvallisuutta ja talouttamme vahvistavia strategisia valintoja, joita meidän on ajettava vahvemmin myös EU-rahoitusta haettaessa”, ministeri Ranne jatkaa.
CEF-liikenneohjelmasta tuetaan Euroopan laajuisen TEN-T-verkon liikennehankkeita. TEN-T yhdistää rautatiet, sisävesireitit, tiet sekä meri- ja lentoliikenteen solmupisteet, terminaalit sekä kaupunkisolmukohdat yhdeksi liikenneverkoksi. Rahoitusta myönnettiin Suomessa ydin- ja kattavan verkonhankkeille. Liikenneohjelmasta rahoitetaan TEN-T-verkon toteuttamista CEF- ja TEN-T-asetusten mukaisesti.
Valtio sai EU-rahoitusta raiteisiin ja älyliikenteeseen
CEF-rahoitusta myönnettiin valtion hankkeille yhteensä noin 20,16 miljoonaa euroa. Rahoitusta myönnettiin seuraaville hankkeille:
1. Riihimäki-Tampere-radan suunnittelu
Riihimäki-Tampere-radan suunnitteluun myönnettiin rahoitusta 1,75 miljoonaa euroa. Hankkeessa laaditaan rata- ja rakentamissuunnitelmat kuuteenkohtauspaikkaan, jotka sujuvoittavat liikennettä ja parantavat rataosanhäiriönsietokykyä.
2. Karjalan radan suunnittelu Imatran ja Joensuun välillä
Karjalan radan suunnitteluun Imatran ja Joensuun välillä myönnettiin 3,00 miljoonaa euroa. Hankkeessa laaditaan kuusi ratasuunnitelmaa. Hankkeen tavoitteena on suunnitella kustannustehokkaita toimenpiteitä, jotka parantavat yhteysvälin nopeutta, kapasiteettia, palvelutasoa, turvallisuutta ja häiriönsietokykyä.
3. Savonradan nopeuden ja kapasiteetin noston suunnittelu
Savonradan nopeuden ja kapasiteetin noston suunnitteluun myönnettiin rahoitusta 2,25 miljoonaa euroa. Hankkeessa suunnitellaan nopeuden ja kapasiteetin nostoa Kouvola-Kuopion ja Iisalmi-Kontiomäen rataosuuksilla.
4. Digirata 1 – varustelu eurooppalaisella rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä
Digirata 1 -hankkeelle myönnettiin rahoitusta 12,83 miljoonaa euroa. Hankkeen tavoitteena on varustella Tampere-Porin rataosuus eurooppalaisella rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä (European Rail Traffic Management System, ERTMS). Se on osa valtakunnallista Digirata-hanketta, jossa Suomen rataverkko tullaan varustelemaan ERTMS-järjestelmällä vuosina 2024–2040. ERTMS-järjestelmä mahdollistaa rautatieliikenteen kapasiteetin kasvattamisen parantaen samalla liikenteen täsmällisyyttä ja palvelutasoa. Hanke on edellytys uudenjärjestelmän käyttöönotolle ja Suomen raideliikenteen digitalisaatiolle.
5. C-Roads Extended, Suomen osuus
C-Roads Extended -hankkeelle myönnettiin Suomeen 331 500 euroa rahoitusta. sean maan yhteyshankkeessa jatketaan eurooppalaisten vuorovaikutteistenälykkäiden liikennejärjestelmien palvelujen (Cooperative Intelligent TransportSystems, C-ITS) toteutustapojen määrittämistä. Hankkeen avulla varmistetaan,että langattomia radioverkkoteknologioita hyödynnetään jatkossakinälyliikenteessä wifi-teknologialle rinnakkaisena vaihtoehtona.
Rahoitusta myös satamiin ja merenkulun sujuvoittamiseen
Yksityisille toimijoille myönnettiin yhteensä noin 18,96 miljoonaa euroa CEF-rahoitusta seuraaville hankkeille:
1. Maasähkön ja aurinkovoimalan rakentaminen Porin satamaan
Porin Satama Oy:lle myönnettiin 1,89 miljoonaa euroa rahoitusta maasähkön ja aurinkovoimalan rakentamiseen Porin satamaan. Hanke edistää merenkulun päästövähennyksiä ja kehittää sataman infrastruktuuria ja turvallisuutta.
2. Maasähkön rakentaminen Kemin satamaan
Kemin Satama Oy:lle myönnettiin 1,34 miljoonaa euroa rahoitusta maasähkön rakentamiseen Kemin satamaan. Hanke edistää merenkulun päästövähennyksiä.
3. Raahen sataman infran parantaminen merituulivoiman tarpeisiin
Raahen Satama Oy:lle myönnettiin 7,99 miljoonaa euroa rahoitusta Raahen sataman infran parantamiseen merituulivoiman tarpeisiin. Hankkeessa rakennetaan uusi raskasnostolaituri, jonka syväys on 12 metriä sekä parannetaan laiturin läheisyyteen rakennettua satamakenttää.
4. Helsingin ja Tallinnan satamien kehittämishankkeet
Helsingin ja Tallinnan Satamille myönnettiin yhteensä 5,2 miljoonaa euroa rahoitusta Helsingin Vuosaaren sataman ja Tallinnan Muugan satamien kehittämishankkeille. Rahoitusta myönnettiin satamien maasähköhankkeisiin.
5. Eurooppalainen merenkulkualan palveluympäristö
Fintraffic Meriliikenteenohjaus Oy:lle myönnettiin 424 900 euroa rahoitusta eurooppalaisen merenkulkualan palveluympäristön toteuttamiseen. Usean maan yhteishankkeessa edistetään palveluympäristön käyttöönottoa ja tuetaan kansallisten tietojärjestelmien mukauttamista EU:n vaatimuksiin.
6. Sähköisen kuljetustiedon laajennus rahti- ja kuljetustiedon nopeuttamiseksi
Kouvola Innovationille, Vediafi Oy:lle ja Ahola Groupille myönnettiin 2,12 miljoonaa euroa rahoitusta sähköisen kuljetustiedon laajentamiseen rahti- ja kuljetustiedon nopeuttamiseksi. Usean maan yhteyshankkeessa edistetään sähköisen kuljetustiedon (Electronic Freight Transport Information, eFTI) laajempaa käyttöönottoa.
Osa suomalaishankkeista ei saanut rahoitusta
Hyvistä arvioinneista huolimatta muutamat Suomen hankkeet jäivät ilman rahoitusta. Komissio sai runsaasti hakemuksia budjettiin nähden. Rahoitushakuun jätettiin yhteensä 408 hakemusta.
Valtion rahoittamista hankkeista ilman tukea jäivät Tampereen henkilöratapihan rakentamisen 2. vaihe, Espoon kaupunkiradan rakentaminen, pääradan parantaminen Hyvinkään ja Riihimäen välillä, Tampere-Jyväskylä radan 2. vaiheen suunnittelu, usean maan yhteinen eurooppalainen älyliikenteen palvelut -hanke, merenkulun älyväyläpalvelut, Länsirata Oy:n Länsiradan kehittäminen Helsingin ja Turun välillä ja Lentorata Oy:n Lentoradan suunnittelu.
Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö (lvm)