Konkurssilakia muutettiin toukokuun 2020 alussa tavoitteena suojata koronakriisin seurauksena maksuvaikeuksiin joutuneita terveitä yrityksiä konkursseilta. Yritystä ei ole voitu asettaa konkurssiin sillä perusteella, että se ei ole noudattanut velkojan antamaa konkurssiuhkaista maksukehotusta. Säännöksen voimassaolo lakkaa tammikuun lopussa 2021. Eduskunta ja valtioneuvosto ovat rajoittaneet merkittävästi matkailu- ja ravintola-alan yritysten elinkeinotoimintaa, mikä on johtanut yritysten suuriin maksuvaikeuksiin. Eduskunnalla on velvollisuus suojata matkailu- ja ravintola-alan yrityksiä konkursseilta ja työntekijöitä työttömyydeltä niin kauan kuin koronakriisi ja rajoitustoimet jatkuvat, sanotaan Matkailu- ja ravintola-alan liittoMaRa:n tämänpäiväisessä julkilausumassa.
Oikeusministeriö on valmistellut lakiehdotuksen, jonka mukaan konkurssiuhkaisen maksukehotuksen noudattamatta jättäminen muodostaisi maksukyvyttömyysolettaman, jos velallinen ei ole kuukauden kuluessa velkojan maksukehotuksesta maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa. Normaalioloissa määräaika on kuukauden sijaan viikko. Lakiesitys uhkaa aiheuttaa matkailu- ja ravintola-alalla mittavan konkurssiaallon keväällä 2021. Oikeusministeriön valmistelema lakiehdotus tulisi voimaan 1.2.2021.
”Oikeusministeriön valmistelema ehdotus ei pelasta matkailu- ja ravintola-alan yrityksiä konkursseilta. Niillä ei ole rahaa maksaa kaikkia erääntyneitä laskuja kuukaudenkaan kuluttua eräpäivästä. Yksi keskeinen syy sille, miksi matkailu- ja ravintola-alalla ei ole vielä nähty konkurssiaaltoa eikä siitä aiheutuvaa työttömyyden suurta kasvua, on eduskunnan säätämä velallisyrityksiä suojeleva poikkeus konkurssilakiin”, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.
Matkailu- ja ravintola-alan yritysten taloudellinen tilanne muuttuu jatkuvasti huonommaksi mitä pidemmälle koronakriisi ja siihen perustuvat eduskunnan, hallituksen ja viranomaisten päättämät rajoitustoimet jatkuvat.
”Tammi- ja helmikuu tulevat olemaan MaRan jäsenyrityksille todella vaikeat, koska kysyntä on silloin normaaliaikanakin vuoden heikointa ja nyt koronaolosuhteissa vieläkin heikompaa. Eduskunta, hallitus ja viranomaiset ovat rajoittaneet merkittävällä tavalla jäsenyritystemme oikeutta harjoittaa elinkeinotoimintaa, ja sen myötä heikentäneet olennaisella tavalla niiden maksukykyä”, Lappi sanoo.
MaRan tuoreen jäsenkyselyn mukaan esimerkiksi Helsingissä toimivat hotellit menettävät tänä vuonna 70 prosenttia liikevaihdostaan. 60 prosenttia niiden henkilöstöstä on lomautettuna. Muualla maassa 63 prosenttia majoitusalan yrityksistä menettää tänä vuonna vähintään 40 prosenttia liikevaihdostaan.
”Pohjois-Suomen matkailun tilanne on synkkä. Erityisesti niillä yrityksillä, joiden asiakkaista 95–99 prosenttia on ulkomaalaisia matkailijoita. Yöravintolatoiminta on lähes pysähdyksissä rajoitustoimien vuoksi. Myös ruokaravintolat kärsivät rajoitustoimista ja etätöistä. Henkilöstö- ja opiskelijaravintolat ovat suuressa ahdingossa etätöiden ja -opetuksen vuoksi”, Lappi toteaa.
MaRan jäsenyritykset tarvitsevat suojaa velkojia vastaan niin kauan kuin rajoitustoimet jatkuvat ja jonkin ajan sen jälkeenkin.
”Eduskunnalla ja hallituksella on velvollisuus suojata toimialamme yrityksiä konkursseilta, koska niiden päättämät rajoitustoimet ovat suurelta osin aiheuttaneet maksuvaikeudet. Samassa tilanteessa on muidenkin toimialojen pk-yrityksiä. Konkurssilain väliaikaisen suojan jatkamisella on iso merkitys myös alamme työntekijöiden kannalta. Velkojat eivät ole suojattomia. Ne voivat hakea saatavalleen täytäntöönpanoperusteen tuomioistuinkäsittelyssä ja tarvittaessa ne voivat periä saatavansa ulosottoteitse”, Timo Lappi korostaa.