Lokakuun alusta yleisötilaisuuksia ja kokoontumisia koskevat rajoitukset poistuvat koko Suomesta, mikä on erinomainen muutos nykytilaan. Ravintolatoimintaa koskevat rajoitukset jäävät kuitenkin voimaan, jollei valtioneuvosto muuta asetustaan.
”Asetuksen muuttaminen on välttämätöntä, koska ravintolarajoitusten voimassapitäminen ei ole lokakuun 1. päivän jälkeen välttämätöntä eikä oikeasuhtaista. Tanssiminen, laulaminen ja asiakkaiden vapaa liikkuminen sisätiloissa on lokakuun alusta lukien täysin vapaata, mutta ei ravintolassa. Ilman rajoitusten purkamista hää-, syntymäpäivä- ja muut juhlat siirtyvät vuokrattuihin tiloihin, joissa ei tarvitse noudattaa rajoitus- eikä alkoholilainsäädäntöä. Jos ravintolarajoituksia ei pureta, musiikin live-keikkoja ja tansseja ei voida järjestää ravintoloissa. Myös esimerkiksi teattereiden, konserttien, oopperan ja jääkiekon SM-liigan väliaikatarjoilujen järjestäminen on erittäin vaikeaa kiihtymis- ja leviämisvaiheen alueilla”, tykittää MaRa ry 28.9.2021 tiedotteessaan.
Kulttuuri- ja urheiluala ovat ravintoloiden läheisiä yhteistyökumppaneita
Suomi on avautumassa valtioneuvoston hyväksymän uuden hybridistrategian mukaisesti kaikilta muilta osin, mutta ravintoloita koskevat ankarat rajoitukset jäävät voimaan lokakuun alun jälkeenkin, jollei valtioneuvosto muuta ravintolarajoituksia koskevaa asetustaan. On ilahduttavaa, että lokakuun alusta lukien urheilu- ja liikuntatilaisuuksia, konsertteja, teatterinäytöksiä sekä messuja ja kongresseja voidaan järjestää ilman rajoituksia koko Suomessa. Kuitenkin ilman asetuksen muuttamista leviämisvaiheen alueiden ravintoloissa liikkuminen ja asiakaskapasiteetti olisi voimakkaasti rajoitettua. Tanssia ja laulaa ei saisi ja jokaisella tulisi olla istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä. Istumapaikkavaatimus ja asiakkaiden enimmäismäärärajoitukset koskisivat myös kiihtymisvaiheen alueen ravintoloita.
”Vaikka yleisötilaisuuksia ja kokoontumisia koskevat rajoitukset poistuvat, monet tilaisuudet estyvät tai jäävät vaillinaisiksi ilman ravintoloita koskevien rajoitusten kumoamista. Musiikin livekeikkoja ja tansseja ei voida järjestää, jos kyseessä on ravintola. Muissa tiloissa niiden järjestäminen on täysin vapaata. Myös esimerkiksi teattereiden, oopperan ja jääkiekon SM-liigan taukotarjoilujen toteuttaminen normaalikapasiteetilla on täysin mahdotonta ravintolarajoitusten takia”, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.
Leviämis- ja kiihtymisvaiheen alueiden ravintoloissa jokaisella asiakkaalla on oltava istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä. Lisäksi leviämisvaiheen alueiden ravintoloissa vain välttämätön liikkuminen on sallittua.
”Myös ravintolan enimmäisasiakasmäärän leikkaaminen 75 prosenttiin aiheuttaa suuria ongelmia, kun esimerkiksi teatterin tai oopperan lyhyellä väliajalla pitäisi palvella suuri määrä asiakkaita. Messuilla, kongresseissa ja kokouksissa asiakas voi liikkua vapaasti, mutta vapaa liikkuminen on rajoitettua, kun hän astuu ravintolaan. Nämä esimerkit osoittavat hyvin kulttuuri- ja urheilutilaisuuksia järjestävien yritysten kohtalonyhteyden ravintoloiden kanssa”, Lappi jatkaa.
Juhlat siirtyvät sinne, missä soitto soi ja laulu raikaa
Leviämisvaiheen alueiden ravintoloissa, jotka edustavat yli 50 prosenttia ravintoloiden liikevaihdosta ja työllisyydestä, ei voida laulaa eikä tanssia.
”Hää- ja syntymäpäiväjuhlia ja muita juhlia voidaan järjestää vapaasti lokakuun alusta lukien, kun kyseessä ei ole ravintola. Onkin erittäin todennäköistä, että juhlat siirtyvät lokakuun alun jälkeen vuokrattuihin yksityistiloihin, joihin asiakas tilaa ruokatarjoilun catering-yritykseltä ja hankkii omat alkoholijuomat. Tällöin voi tanssia ja laulaa ilman rajoituksia. Myöskään anniskelulainsäädäntöä ei tarvitse noudattaa. Tällainen ilmiö on ollut nähtävissä nuorten juhlimisessa jo aiemminkin. Nyt pelkona on, että myös hää-, syntymäpäivä- ja muut juhlat siirtyvät pois ravintoloista. Tässä ei ole järkeä viruksen leviämisen torjunnan, työllisyyden sen enempää kuin valtiontaloudenkaan näkökulmasta”, Lappi sanoo.
Etätyö ja -opetus syövät pahasti henkilöstö- ja opiskelijaravintoloiden toimintaa
Henkilöstö- ja opiskelijaravintoloiden tilanne näyttää edelleen synkkääkin synkemmältä.
”Liikevaihtokyselymme mukaan henkilöstöravintoloiden liikevaihto oli tammi-elokuussa 60,6 prosenttia ja opiskelijaravintoloiden 58,8 prosenttia pienempi kuin 2019 vastaavaan aikaan. Henkilöstö- ja opiskelijaravintolamme ovat joutuneet lakkauttamaan kymmeniä ravintoloita. Jos etätyö ja etäopetus jäävät korkealle tasolle, sillä on erittäin negatiivinen vaikutus alan toimipaikkojen ja työpaikkojen määrään. Terveellisen ja monipuolisen lounaan vaihtuminen kotona syötyihin eväisiin johtaa pitkällä aikavälillä kielteisiin seurauksiin myös kansanterveyden näkökulmasta. Valtioneuvoston pitäisi purkaa etätyösuositus viipymättä ja kehottaa oppilaitoksia siirtymään lähiopetukseen, kun riittävä rokotekattavuus saavutetaan myös opiskelijoiden piirissä lähiviikkoina”, Lappi toteaa.