Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRan jäsenkyselyn mukaan noin puolella alan yrityksistä pikkujoulukauden liikevaihto pysyi samalla tasolla tai nousi viime vuoteen verrattuna. Liikevaihdon kasvun taustalla oli kustannusten reipas nousu, joten palvelujen kysyntä oli viimevuotista heikompaa. Kysyntä oli kuitenkin kohtuullista, kun otetaan huomioon asiakkaiden ostovoiman yleinen aleneminen ja asiakasyritysten taloustilanteen heikkeneminen. Ensi vuoden kolme ensimmäistä kuukautta näyttävät sen sijaan viimevuotista selvästi heikommilta, sillä reilu puolet yrityksistä odottaa liikevaihtonsa laskevan. Ylivoimaisesti suurin uhka on kustannusten nousun jatkuminen.
Kotimaisten yöpymisten kasvu on jatkunut myös kuluvana vuonna. Ulkomaiset yöpymiset ovat kuitenkin noin viidenneksen jäljessä koronapandemiaa edeltänyttä aikaa. Matkailu- ja ravintolapalveluiden liikevaihdon kasvua on kuluvana vuonna pitänyt yllä lähinnä kustannusten nousu. Myynnin määrä on ollut laskussa.
MaRa: ”Ravintolaruoan arvonlisäverotus on jo Euroopan korkeimpia”
Ravintolaruoan arvonlisävero on jo nyt EU-maiden viidenneksi korkein. Valtiovarainministerin ehdottama veron korotus olisi koronapandemiasta toipuvalle ja Venäjän sodasta sekä ennennäkemättömästä kustannusten kohoamisesta kärsivälle alalle uusi raskas isku. Alkoholijuomaverotus on 1.1.2024 lukien kaikissa juomaryhmissä EU-maiden korkein. Alkoholiannoksesta alkoholijuomavero mukaan lukien maksetaan vielä EU:n korkeimpiin kuuluva 24 prosentin arvonlisävero.
Pikkujoulukausi kohtuullinen – vuoden alun näkymät heikommat
Pikkujoulukausi oli alan yrityksille liikevaihdon näkökulmasta kohtuullinen. Kun huomioon kuitenkin otetaan kustannusten kasvaminen, palvelujen kysyntä oli viime vuoden pikkujoulukautta heikompaa. Asiakkaat käyttivät selvästi vähemmän rahaa palvelujen ostoon kuin viime vuonna.
”Parhaiten pikkujoulukaudella menestyivät hotellit, kylpylät ja henkilöstöravintolat. Niissä yli 60 prosentilla liikevaihto pysyi muuttumattomana tai kasvoi edelliseen pikkujoulukauteen verrattuna. Heikommin menestyivät pubit ja yökerhot. Lähes kahdella kolmasosalla liikevaihto aleni ja noin 80 prosentilla yrityksistä asiakkaiden rahankäyttö väheni”, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi (kuva yllä)toteaa.
Kustannusten nousun jatkuminen huolestuttaa alan yrityksiä samanaikaisesti kuin asiakkaiden ostovoima heikkenee ja asiakasyritysten näkymät ovat vaisuja. Tammi- ja helmikuu ovat muutenkin heikon kysynnän aikaa talvimatkailukeskuksia lukuun ottamatta.
”Korkojen aleneminen olisi myös matkailu- ja ravintola-alan kannalta välttämätöntä – niin yrityksille kuin niiden asiakkaille. Alan yritykset ovat koronapandemian jäljiltä velkaisia. Korkojen nousu iskee pahasti myös nuoriin asiakkaisiin etenkin suuremmissa kaupungeissa. Pääministeri Orpon hallituksen tulee välttää veroratkaisuja, jotka heikentävät asiakkaiden ostovoimaa”, Lappi sanoo.
Venäjän sota verottaa ulkomaisia yöpymisiä
Kotimaiset yöpymiset ylittivät tammi-lokakuussa niukasti edellisvuoden määrän, joten vuositasolla saatetaan nähdä uusia ennätyslukuja. Ulkomaiset yöpymiset ovat selvästi edellä viime vuoden tasoa, mutta silti noin viidenneksen jäljessä koronapandemiaa edeltänyttä aikaa. Ulkomaiset yöpymiset useista Euroopan maista ja Yhdysvalloista ovat hyvässä kasvussa. Ne eivät kuitenkaan riitä paikkaamaan Venäjältä tulleen matkailun loppumista ja Aasiasta kuten Japanista ja Kiinasta tulevien matkailijoiden määrän romahdusta.
Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä liikevaihdon lisäksi myös myynnin määrä oli reippaassa kasvussa, koska vuoden 2022 tammi-helmikuussa oli vielä koronarajoituksia.
”Vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen jälkeen liikevaihdon kasvua on pitänyt yllä lähinnä hintojen nousu. Myynnin määrä on ollut laskussa. Ennakkotietojen mukaan vuoden 2023 huhti-lokakuussa majoitus- ja ravintolatoiminnan myynnin määrä laski 1,0 prosenttia edellisvuoden huhti-lokakuusta, vaikka liikevaihto kasvoi samanaikaisesti 5,1 prosenttia”, MaRan pääekonomisti Ari Peltoniemi toteaa.
Suomen valtiontalouden ongelmat eivät ratkea veroja korottamalla – verojen korotukset heikentävät kasvua ja työllisyyttä
Peräti 16 EU-maassa ravintolaruoan arvonlisävero on 10 prosenttia tai sitä matalampi. Ravintolaruoan kustannusrakenne on huomattavasti raskaampi kuin kaupassa ostetuissa elintarvikkeissa. Siten veron korotus on euromääräisesti ravintolaruoassa selvästi korkeampi kuin kaupasta ostetuista elintarvikkeissa. Veron korotus heikentäisi ravintolaruokailun asemaa suhteessa kaupasta ostettuihin elintarvikkeisiin, mikä vähentäisi kokonaisverokertymää.
”Ravintolaillallisessa, joka sisältää ruoan lisäksi kohtuulliset alkoholipitoiset ruokajuomat, on jo nykyisin veroja 30 prosenttia. Verojen määrä ravintolaillallisessa on jo nykyisin sietämättömän korkealla tasolla. Kun ravintolaillallisessa työvoimakustannusten osuus on keskimäärin kolmannes, käsityövaltaisissa ravintoloissa jopa 40 prosenttia, veron korotus kohdistuu työhön. Veron korotus heikentäisi myös kotimaisen maatalouden ja elintarviketeollisuuden asemaa”, Timo Lappitoteaa.
MaRan jäsenkyselyyn vastasi 443 yritystä seuraavilta toimialoilta: festivaalit, hiihtokeskukset, hotellit ja kylpylät, huvi-, teema- ja elämyspuistot, juhla- ja pitopalveluyritykset, kahvilat, keilahallit, kongressit ja messut, leirintäalueet, liikenneasemat, pikaruokaravintolat, pubit ja yökerhot, ohjelmapalveluyritykset, opiskelija- ja henkilöstöravintolat sekä ruokaravintolat. Yrityksillä on yhteensä tuhansia toimipaikkoja. ,
Lähde: Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry on matkailu- ja ravintola-alan elinkeino- ja työmarkkinajärjestö. MaRa edustaa hotelleja, kylpylöitä, viikko-osakeyrityksiä, leirintäalueita, kongresseja, messuja ja tapahtuma-alan yrityksiä, ravintoloita, catering-yrityksiä, eines- ja valmistuskeittiöitä, kahviloita, pubeja, yökerhoja, liikenneasemia, huvi-, teema- ja elämyspuistoja, keilahalleja, festivaaleja ja konserttitapahtumia, ohjelmapalveluyrityksiä, luontomatkailuyrityksiä, hiihtokeskuksia sekä matkailun markkinointi- ja välityspalveluja tarjoavia yrityksiä. MaRassa on 3 100 jäsentä, joilla on 7 700 toimipaikkaa. MaRan jäsenyritykset työllistävät noin 70 000 henkilöä.
Lähde: Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry