Suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä rahan määrä eli matkailukysyntä oli arviolta 16,1 miljardia euroa vuonna 2019. Arvioiden mukaan kestää ainakin vuoteen 2022 ennen kuin kysyntä palautuu viime vuoden lukuihin.
Työ- ja elinkeinoministeriö on virkatyönä laatinut matkailukysynnän kehitystä kuvaavat arviot yhdessä Visit Finlandin, Tilastokeskuksen ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n kanssa.
Mikäli kysynnän elpyminen alkaa syyskuussa, matkailualan kokonaiskysyntä supistuu vuonna 2020 noin 60 prosenttia eli noin 9,8 miljardia euroa. Mikäli kysynnän elpyminen alkaa kuitenkin vasta joulukuussa 2020, matkailualan kokonaiskysyntä supistuu vuonna 2020 noin 70 prosenttia eli noin 10,9 miljardia euroa.
Eniten supistuu kotimaan matkailun kysyntä
Kotimaanmatkailun kysyntä supistuu arvioiden mukaan 50–60 prosenttia eli 4,5–5,1 miljardia euroa vuonna 2020. Kotimaanmatkailun kysyntä on lähes 55 prosenttia Suomen matkailun kokonaiskysynnästä ja kannattelee siten monen matkailuyrityksen peruskassavirtaa.
Koronakriisi leikkaa ulkomaisesta matkailukysynnästä yli 70 prosenttia eli 3,5–3,9 miljardia euroa. Tämä on merkittävä osuus Suomen palveluviennistä, josta matkailu muodostaa 16 prosenttia ja on näin kolmanneksi merkittävin palveluviennin ala. Matkailuvienti on viimeisten vuosien ajan ollut vahvassa kasvussa.
Suomalaisten ulkomaanmatkailusta aiheutuva kotimaan kysyntä vähenee suhteellisesti eniten, lähes 80 prosenttia eli noin 2 miljardia euroa. Ulkomaanmatkailun osuus matkailun kokonaiskysynnästä on noin 15 prosenttia. Suurin osa tästä muodostuu kotimaisten lento- ja laivaliikenteen sekä matkatoimistojen palveluista.
Arvioita hyödynnetään matkailualan elvytystoimien suunnittelussa
Matkailukysynnän palautuminen erityisesti Suomeen suuntautuvan matkailun ja suomalaisten ulkomaanmatkailun osalta tapahtuu huomattavasti kotimaanmatkailun kysyntää hitaammin.
Arviot kuvaavat koronaviruksen vaikutuksia matkailun kokonaisuuteen Suomessa. Arvioiden avulla ei voida tarkastella matkailukysynnän elpymistä toimialoittain tai alueellisesti. Kehityksen arviointi perustuu kansainvälisiin ja kansallisiin tutkimuksiin ja arvioihin koronapandemian vaikutuksista matkailualalle ja alan kehityksestä pandemian jälkeen. Näkemykset on suhteutettu Tilastokeskuksen ja Visit Finlandin tuottaman Matkailutilinpidon lukuihin.
Arviot perustuvat 30.4. tilanteeseen ja arvioita tullaan päivittämään säännöllisesti. Arvioita hyödynnetään suunniteltaessa matkailualan elvytystoimenpiteitä kansallisella tasolla. Suomen matkailustrategian keskeisenä tavoitteena on Suomen matkailuyritysten kestävän kasvun ja uudistumisen vahvistaminen. Kasvun seurannassa keskeisenä mittarina on matkailukysynnän eli matkailijoiden rahankäytön kehitys.
Matkailukysyntä kuvaa matkailupalveluiden ja -tuotteiden ostamiseen käytettyä rahamäärää vuoden aikana. Matkailun kokonaiskysyntä sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa.