Itsekoettua: matkailijoiden palvelu pelaa vähintäänkin entiseen tapaan
Matkustus Suomesta Kreikkaan ei ole heinäkuun alkupuolelle tultaessa osoittanut laantumisen merkkejä Kreikan talouden turbulenssista ja kriisistä huolimatta. Turistien rahahuoltokin pelaa, eikä kreikkalaisille asetettu 60 euron päivänostorajoitus automaateista koske ulkomaisia kortteja.
Kreikkaan matkustavan on kuitenkin viisasta ennakoida ja varautua normaalia suuremmalla käteiskassalla, mieluiten pieninä seteleinä.
Matkaviikon skribentti koki Kreikan nykytilanteen mainiolla Zakintosin saarella, Joonian meren puolella. Aurinko paistoi, ruoka ja retsina olivat mainioita ja Zakintosin Kalamaki-rannalla carretta carretta -merikilpikonnien suojelu jatkui – upeita ja erikoisia meren eläjiä!
Kortilla maksaminen pelasi hotellissa, autovuokraamossa, monissa kauppaliikkeissä ja ravintoloissa, mutta kun maksaessa kysyi vaihtoehtoisista maksuvälineistä, käteinen raha kyllä sai etusijan näin tosin lienee ollut ennen maan talouden kriisiäkin, maksukortin kauppiasprovision välttämiseksi.
Kriisi ja meillä nähdyt TV-kuvat keskittyvät varmastikin enemmän pääkaupunkiin ja muualle Manner-Kreikkaan. Zakintosilla tavatuista keskustelukumppaneista osa oli sitä mieltä, että politiikka (lue: talouskriisi) ei kiinnosta pätkääkään, koska sille yksittäinen ihminen ei mitään voi, huolimatta edes juuri pidetystä kansanäänestyksestä. Matkailuelinkeinon ihmiset, ainakin päälliköt, uskoivat ongelmien ratkeavan tavalla tai toisella varsin pian. Hallitsevan puolueen näkyvä johtokaksikko eli pää- ja valtiovarainministeri saivat estottoman kritiikin, ja pian valtiovarainministeri Jannis Varafakis jättikin tehtävänsä seuraajalleen, ministeri Tsakalotosille.
Kauppiaat ja muu bisnesväki vakuuttelivat maksavansa veroja ihan riittävästi – ainakin kuluneet viimeiset kahdeksan vuotta! ”Mutta valtio ja vallanpitäjät hassaavat verorahat ties minne, niin etteivät ne hyödytä kansantaloutta eikä kansaa”, oli toistuva mielipide.
Ostoksistaan muuten sai Zakintosilla alv-erittelyn ja koneellisen kassakuitin jo varsin usein. Joissakin pikkuravintoloissa yhä tarjotaan voipaperin palaselle tai muulle suttupaperille tuherrettua laskelmaa, joka sekin viedään maksun mukana pois. Silloin tietysti jää epäilys, että helleeninen verohallinto ei näistä transaktioista näe sentin vertaa arvonlisäveroa.
Mutta Kreikka on yhä auringossa ja päällimmäiseksi jäi jo kymmenillä aikaisemmillakin matkoilla koettu ihmisten ystävällisyys ja palveluhenkisyys – ehkä entistäkin vahvempana. Matka Kreikkaan voisi olla nyt myös yksittäisen suomalaisenkin tuenosoitus maan pohjamudissa rypevän talouden pyörimiseksi. (EH)