Rovaniemellä sijaitseva Metsähallituksen Napapiirin retkeilyalue ollaan perustamassa viralliseksi ulkoilulain mukaiseksi valtion retkeilyalueeksi. Alueen rajaus pysyy pääosin entisellään, mutta muutoksen uskotaan parantavan palveluita ja edellytyksiä saada rahoitusta retkeilyrakenteille.
Koko alueen pinta-ala on 3751 ha, johon sisältyy lakisääteisiä (tulevia) suojelualueita 1114 ha. Ulkoilulailla perustettavan retkeilyalueen pinta-ala olisi näin ollen 2637 ha.
”Napapiirin retkeilyalue tulee olemaan uudenlainen retkeilyalue, joka perustuu tulevaisuuden vastuullisen ja kestävän luontomatkailun tarpeisiin”, Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Niemelä kuvailee.
”Haluamme päästä retkeilyn ja matkailun tulevista trendeistä, alueen vetovoimatekijöistä ja asiakastarpeista lähtevään suunnitteluun. Keskiössä ovat palvelut ja yhteistyö yritysten kanssa”, Niemelä jatkaa. ”Juuri tämä erottaa retkeilyalueet kansallispuistoista, joiden ensisijainen tarkoitus on luonnonsuojelu. Retkeilyalueita kehittämisen tavoitteena on myös tasata kansallispuistoihin kohdistuvaa kävijäpainetta ja vastata luontomatkailun kasvavaan kysyntään ilman että yksittäiset luontokohteet kuormittuvat liikaa.”
Nykyisessä mallissa Metsähallitus omistaa retkeilyalueiden rakennuskannan, jota se vuokraa yrittäjille. Uudessa mallissa pyritään siihen, että rakennukset ovat yrittäjien ja heillä on mahdollisuus investoida sellaisiin nykyaikaisiin palveluihin, joita asiakkaat kysyvät.
Retkeilyaluebrändin kehittäminen on yksi Metsähallituksen tavoista osallistua kansallisen luonnon virkistyskäyttöstrategian toteutukseen. Metsähallitus tekee esityksen ulkoilulain mukaisen retkeilyalueen perustamisesta maa- ja metsätalousministeriölle, ja perustamispäätöksen tekee valtioneuvosto.
Napapiirin statuksen muuttaminen ei aiheuta muutoksia porotaloudelle, metsästykselle tai kalastukselle. Metsähallitus tulee myös jatkamaan ja entisestään lisäämään yhteistyötä oppilaitosten, yhteisöjen ja yritysten kanssa.
Napapiirin retkeilyalue on suosittu käyntikohde
Napapiirin retkeilyalueen vuosittainen käyntimäärä on jo pitkään ollut reilut 100 000, retkeilyalue on Suomen suosituimpia luontokohteita. Korkeasta kävijämäärästä huolimatta alueella nähdään olevan paljon lisäpotentiaalia.
Napapiirin retkeilyalue on tärkeä lähiretkeilykohde, mutta nelostie tuo sille paljon kotimaisia matkailijoita kauempaakin. Lisäksi Napapiiri-brändin vetovoimaisuus ja lentokentän läheisyys houkuttelevat paikalle myös ulkomaalaisia matkailijoita. Retkeilyalue sijaitsee vain 25 kilometriä Rovaniemeltä pohjoiseen.
”Aluetta, sen reittejä ja palvelurakenteita sekä opastusaineistoa kehitetään kokemusten ja tutkimustiedon pohjalta niin että alueen helpoille lähikohteille uskaltaa lähteä hyvinkin matalalla kynnyksellä ja kevyin varustein. Kävijämääriä voidaan kasvattaa entisestään parantamalla muun muassa esteettömyyttä ja retkeilyalueen ympärivuotisia käyttömahdollisuuksia”, Metsähallituksen Luontopalvelujen Lapin aluejohtaja Jyrki Tolonen kertoo. ”Retkeilyalueilla on laajat virkistyskäyttömahdollisuudet. Alueella on jo myös varsin hyvä ja kehittyvä yritysten palvelutarjonta. Meillä on yhteistyösopimus 23 yrityksen kanssa ja yhteistyötä halutaan kehittää edelleen.”
Napapiirin retkeilyalue on luonnoltaan monipuolinen. Rehevät jokivarret saarineen, aapasuoluonto ja vaarojen lakimaastot ovat sen hienoimpia luontokohteita. Uutta retkeilyaluemallia kehitetään kestävyyden ehdoilla luonnon monimuotoisuus huomioiden. Napapiirin retkeilyalueeseen kuuluu sekä luonnonsuojelualueita että hoidettuja monikäyttömetsiä.
”Napapiirin retkeilyalueen monikäyttömetsissä metsien hakkuut ovat olleet jo tähän asti varsin vähäisiä ja niissä on käytetty peitteellistä metsänkäsittelyä. Jatkossa metsienkäsittelyn lähtökohta on vielä entistä selvemmin virkistyskäytön edellytyksien parantaminen mm. maisemia avaamalla”, kuvailee Metsätalouden Lapin aluejohtaja Samuli Myllymäki.
Vaattunkivaaran näkötornista avautuu komea maisema. Kuva: Metsähallitus / Jaakko Posti.