Jo yli kaksi vuotta jatkunut pandemia vaikuttaa edelleen eri liikennemuodoissa. Tieliikenteen määrä kasvoi tammi-maaliskuussa edellisvuodesta, mutta oli vieläkin hieman vähäisempää pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna. Ukrainassa käytävän sodan heijastusvaikutukset näkyivät selvimmin juna- ja lentoliikenteessä. Fintrafficin tuottaman, muun muassa navigaattoreissa jaettavan, liikennedatan hyödyntäminen nousi uuteen ennätykseen. Asiat selviävät Fintrafficin julkaisemista tammi-maaliskuun tilastoista.
“Etätöiden suosion kasvu vaikuttaa pysyvästi suomalaisten liikkumiseen. Samalla polttoaineen kallistuminen tarjoaa joukkoliikenteelle hyvän mahdollisuuden houkutella pandemian seurauksena menettämiään matkustajia takaisin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jo heikentänyt Suomen kansainvälisiä yhteyksiä muun muassa Venäjän ilmatilan sulkeutumisen sekä kansainvälisten juna- ja tiekuljetusten vähentymisen seurauksena. Positiivista on, että liikennedatan käyttö on voimakkaassa kasvussa. Tämä lupaa hyvää liikenteen palvelujen kehittymiselle sekä liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden jatkuvalle parantamiselle”, sanoo liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin toimitusjohtaja Pertti Korhonen.
Suomessa lentoliikenne toipuu edelleen muuta Eurooppaa hitaammin
Alkuvuoden positiivinen kehitys ylilennoissa pysähtyi Venäjän hyökkäyksen ja maalle asetettujen pakotteiden jälkeen. Pakotteiden ennustetaan vaikuttavan lentoliikenteeseen koko loppuvuoden ajan.
Keskieurooppalaiset lentoyhtiöt lentävät Aasiaan nyt Turkin kautta. Toinen reitti Euroopasta Aasiaan on pohjoisnavan kautta.
“Helmikuussa ylilentojen määrä kehittyi erittäin positiivisesti. Nyt kun länsimaiset yhtiöt eivät lennä Venäjän yli, eivätkä venäläiset voi lentää pohjoismaiden yli Pohjois-Amerikkaan, Suomen ilmatilaa käyttävät ylilentoihin lähinnä kiinalaiset lentoyhtiöt. Länsimaisten lentoyhtiöiden pidentyneet matka-ajat ovat polttoaineen kulutuksen ja lentoliikenteen päästöjenkin kannalta valitettava asia”, sanoo Fintrafficin lennonvarmistuksen toimitusjohtaja Raine Luojus.
Lentoliikenteen tilastot kertovat, että Euroopan eri maissa lentoliikenne on kehittynyt eri tavoin. Mitä edemmäs etelää kohden mennään, sitä vähemmän lentojen määrät ovat miinuksella vuoden 2019 lukuihin verrattuna. Suomessa lentoliikenne oli maaliskuussa noin 61 % vuoden 2019 tasosta. Helsinki-Vantaan lukuihin on odotettavissa hienoista paranemista maaliskuun lopulla voimaan tulleiden lentoyhtiöiden kesäaikataulujen ansiosta.
Tieliikenteessä nousua viime vuoteen verrattuna
Liikennemäärät pääteillä (valta- ja kantatiet) kasvoivat vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta vajaat neljä prosenttia, ja liikennemäärät ovat jäljessä enää vajaat kolme prosenttia pandemiaa edeltäneestä tasosta.
”Tieliikenteen määrät ovat alkuvuonna lähennelleet jo koronaa edeltävää tasoa. Viime vuoteen verrattuna liikenne on tammi-maaliskuussa ollutkin kasvusuunnassa lähes kaikkialla Suomessa”, summaa Fintrafficin tieliikenteenohjauksen toimitusjohtaja Aapo Anderson.
Kasvua esiintyi sekä henkilöautoilussa että raskaassa liikenteessä. Henkilöautoliikenne kasvoi tammi-maaliskuussa neljä prosenttia ja raskas liikenne vajaat kaksi prosenttia. Maakunnittain mitattuna eniten liikennemäärät nousivat Varsinais-Suomessa (7 %), Lapissa (6 %) ja Uudellamaalla (6 %).
Tieliikenteen kehitystä seurataan Fintrafficin ylläpitämistä liikenteen automaattisista mittauspisteistä (LAM-pisteet).
Tavarakuljetusten suosio rautateillä nousussa edelleen
”Lähiliikenteen matkustajamäärät ovat pikkuhiljaa palautumassa koronakriisiä edeltäneisiin lukuihin. Tavaraliikenteen määrä on viime vuoden kasvuvaiheen jälkeen supistunut alkuvuonna Ukrainan sodasta ja pakotteista johtuen. Myös henkilöliikenteessä Venäjän suuntaan on tapahtunut muutoksia. Allegro-liikenne käynnistyi uudelleen joulukuussa 2021, mutta liikennöinti keskeytettiin maaliskuun lopussa. Junaliikenteen täsmällisyyteen ovat vaikuttaneet myös muun muassa ratatyöt. Kulunut talvi on ollut varsin runsasluminen ja tämä näkyy esimerkiksi ratatöiden kasvaneessa määrässä ja sitä kautta liikenteen täsmällisyysluvuissa”, kertoo Fintrafficin raideliikenteenohjauksen operatiivinen johtaja Sanna Järvenpää.
Liikennedatan käyttö jatkaa kasvuaan
Datan käyttö ja liikenteeseen liittyvän datan määrä on voimakkaassa kasvussa.
Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tie-, rata- ja meriliikenteen avointa dataa tarjoavaan Digitraffic-palveluun tehtiin rajapintakutsuja 20 % enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2021. Myös datamäärässä oli kasvua 30 % tammi-maaliskuussa 2022 viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Fintraffic tarjoaa liikenteen tilannekuvaa kuluttajille, yrityksille ja medialle sekä avointa dataa sovelluskehittäjille muun muassa erilaisten karttapalvelujen kehittämiseen ja navigaattorien käyttöön.