”Laivat, ympäristö, satama – yhteinen Itämeri”
Lähes koko suomalainen meriklusteri järjestäytyi kertomaan julkiselle sanalle Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksen järjestämässä aamupäivän seminaarissa, miten varustaudutaan 1.1.2015 voimaantulevaan rikkidirektiiviin. Tilaisuus tapahtui 21.5. siipirataslaiva Vispilällä, joka seilasi seminaarin ajan Helsingin edustalla. Tilaisuuden avasi ja puhetta johti Helsingin Sataman johtaja Kimmo Mäki.
Tilaisuudessa kuultiin Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen edustajaa Minna Mäkeä sekä Suomen Ympäristökeskuksen asiantuntijaa Roope Flinkmania, joka selvitti Itämeren ekologiaa. ”Itämeri ei suinkaan ole kuollut”, sanoi meribiologi Flinkman. ”Kuitenkin Itämeren altaassa veden kierto on todella hidasta mm. Tanskan salmien, beltien, vuoksi. Suolainen pohjavesi uudistuu vain ns. suolapulssien avulla, joka tuo paitsi suolaa, myös happea Itämereen. Itämeren ongelmia ovat rehevöityminen, vieraslajit ja liikenne”, sanoi Flinkman.
Liikennevirastoa ja John Nurmisen Säätiötä edustanut merikapteeni Mikko Klang totesi Itämeren, keskisyvyys vain 55 metriä, varsin vähävetiseksi verrattuna vaikkapa 1500 metriä syvään Välimereen. Huomattava on, että ns. rikkidirektiivi astuu voimaan 1.1.2015 vain pohjoisen Euroopan ja Itämeren altaan alueella, ei esimerkiksi Välimeren alueella, puhumattakaan globaalisti, mikä on monen tahon tavoitteena.
Klang esitteli liikenteenohjauksen ENSI-järjestelmää ja -palvelua, joka on varustamoille ilmainen. Kuluista vastaa Liikennevirasto. Palvelu voi varoittaa aluksia vaikkapa karilleajon vaarasta ja yleensä auttaa ajoissa havaitsemaan puutteet ja poikkeamiset. ”Pelissä on luonto, turvallisuus, taloudelliset edut ja yritysten, varustamojen maine”, sanoi Klang.
Wärtsilän johtaja Juha Kytölä toi esiin laivateollisen toimijan näkökulman. Yhtiö valmistaa moottoreita, potkureita, järjestelmiä ja rikkipesureita. ”Laivan kokonaishyötysuhde on avain”, sanoi Kytölä. ”Energiavarojen käyttö ja valinnat, nestemäiset vai kaasumaiset, päästöjen minimointi, laivojen turvallisuus sekä aluskannan optimointi eli se miten alukset sopivat käyttötarkoitukseensa palkitsee koko arvoketjun.”
Maasähköstä laivojen satamassa olon aikana eli päästöttömyydestä ja meluttomuudesta puhui Schneider Electric Finland Oy:n Ari Taiponen.
Varustamoista olivat paikalla keskeiset TallinkSilja, Viking Line sekä Eckerö Line. ”Eckerö on tehnyt päätöksen siirtyä vähärikkiseen 0,1 % polttoaineeseen”, sanoi Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen. Hänen arvionsa mukaan tämä tietää noin 30 % suurempaa polttoainelaskua vuonna 2015.
TallinkSiljan toimitusjohtaja Margus Schults korosti turvallisuuden ja ympäristön tärkeyttä. ”Olemme olleet huonoja kertomaan asiasta. Siksi meistä puhutaan enemmän julkisuudessa viinarallin asiassa.” Schults kertoi myös TallinkSiljan siirtyvän vähärikkiseen ja 25-30 % kalliimpaan polttoaineeseen uuden rikkidirektiivin myötä.
Näin menettelee myös Viking Line, jolla kuitenkin on laivastossaan Itämerellä edistyksellinen m/s Grace eli ensimmäinen suuri nesteytettyä maakaasua, LNG:tä käyttävä alus. ”Siitä ei synny lainkaan rikkipäästöjä”, kertoivat Viking Linen viestinnän Johanna Boijer Svanström ja ympäristökoordinaattori Susanna Airola.
Satamajohtaja Kimmo Mäki totesi Helsingin Sataman satsaavan lähivuosina 100 miljoonaa euroa mm. ympäristöasioihin, kuten maasähkön laajaan käyttöönottoon. Jo nyt kaikissa laituripaikoissa on jätevesien talteenottojärjestelmä.
”Ympäristöasialle on saatu ja on yhä saatava hyvä pöhinä talouden, teknologian, satamien ja liikenteen sekä turvallisuuden näkökulmista”, sanoi Mäki. (EH)