Saimaa-ilmiön hakukirja on oodi elämisen taidolle, mutta myös pelinavaus muutokselle, jossa Savonlinna ja koko itäinen Suomi saadaan yhteistyöllä uuteen kukoistukseen.
Saimaa-ilmiö2026 tavoittelee Savonlinnaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026. Hakemuksen takana ovat myös Itä-Suomen neljä maakuntaa ja viisi keskuskaupunkia – kyse on siis koko Saimaan yhteisestä aloitteesta ja tahtotilasta löytää itsensä eurooppalaisena kulttuurikaupunkina ja kulttuuriseutuna.
Tällä viikolla niin Savonlinna kuin kaksi muuta kandidaattikaupunkia Tampere ja Oulu palauttavat noin satasivuiset hakukirjansa Opetus- ja kulttuuriministeriöön ja avaavat hakukirjansa suurelle yleisölle. Hakemuksen vastauksissa käydään laajasti läpi taiteellisten ohjelmien lisäksi muun muassa alueen kulttuuristrategia, toteutuskyky, eurooppalainen ulottuvuus, osallistaminen ja hallinto.
Saimaa-ilmiön hakukirjaa on työstetty yhdessä 10-henkisen hanketiimin, kaupunkien, maakuntaliittojen ja satojen toimijoiden ja taiteilijoiden kesken. Sen kantava voima on ajatus itäsuomalaisesta elämisen taidosta, jota kutsutaan termillä The Art of Living, ja joka halutaan jakaa ja näyttää muulle maailmalle.
”Alusta asti olemme puhuneet Saimaa-arjestamme: kuinka meillä on ainutlaatuinen luontosuhde, sopusointuinen ja kohtuuteen tähtäävä elämäntapa sekä kulttuuri, tavat ja perinteet, jotka ovat muotoutuneet omanlaisekseen tässä idän ja lännen rajalla. Yksi osa tätä hakemusta on perustella, mitä voimme opettaa muulle Euroopalle – ja tämän elämisen taidon me voimme ja haluamme jakaa muille,” kertoo Saimaa-ilmiön hankejohtaja Sari Kaasinen.
Hakukirjassa esitellään laaja taiteellinen ohjelma. Pääteemat ovat Veden voimalla, Yhdistävillä silloilla ja Itäisellä ilolla ja ne sisältävät yhteensä 40 ohjelmakokonaisuutta. Eurooppalainen yhteistyö on kaiken keskiössä ja mukana on 52 eurooppalaista kaupunkia.
”Jokapäiväinen taitomme elää luonnon kanssa sopusoinnussa pilkahtelee eri ohjelmasisällöissä sekä mahdollistaa kaikkien osallistumisen taiteen ja kulttuurin kokijoiksi. Sen kautta pienikin ohjelmasisältö pääsee osaksi Saimaa-ilmiötä. Hakukirjassa esitetty ohjelma on runko tulevalle – ja voittaessamme avautuu monia avoimia hakuja ja tekemisen paikkoja suomalaisille taiteilijoille.”
Yksi eurooppalaista asiantuntijaraatia kiinnostava kulma on itäisen Suomen sijainti, ja sen vaikutus kulttuuriimme ja arkeemme.
”Saimaan kaupungit ovat tehneet ja haluavat tehdä yhteistyötä EU:n ja Venäjän välisen rajan ylitse. Meillä itäsuomalaisilla on tässä suhteessa tietoa, taitoa ja osaamista. Pidämme tärkeänä tämän yhteisen kokemuksen jakamista muulle Euroopalle, me voimme olla tässä siltana uudelle.”
Hankkeen budjetti on 28 miljoonaa euroa. Sillä saadaan Saimaa-ilmiön mukaan tarvittava muutos, jonka ensimmäiset askeleet on jo otettu.
”Tämä haku on todistanut, että suuret kaupungit voivat seisoa rintamana pienen tukena. Mutta olemme todistaneet myös sen, että pienissä on voimaa – kunhan teemme vain yhteistyötä. Alueemme kaikki 53 kuntaa ovat mukana maakuntaliittojen kautta, mutta sen lisäksi jo 27 kuntaa on lähtenyt mukaan omalla lisärahoituksellaan.”
”Pandemia on näyttänyt muulle maailmalle, että suurista spektaakkelista on aika kääntää katse henkilökohtaisiin, kestäviin ja turvallisiin kokemuksiin. Niiden puolestamme hakukirjammekin puhuu,” Kaasinen toteaa.
Yksi kolmesta kandidaatista pääsee hallinnoimaan Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta 2026, ja voittaja saadaan selville jo kesäkuun 2. päivä. Seuraavaksi edessä on eurooppalaisen asiantuntijaraadin vierailu ja oman hakemuksen esittely.
”Sekin tullaan tekemään ilon kautta – niin kuin koko tämä hakemus täällä itäisessä Suomessa. Hyvä fiilis ja voittamisen tahto ovat kertautuneet matkan varrella, ja ilmiön synty on jo täydessä vauhdissa.”