Hyödyt ja säästöt näkyviin vuosien viivellä
SEPA (Single European Payment Area) on eurooppalainen mittava pankki- ja rahaliikenteen uudistushanke, joka viime viikkoina on saanut jäädä rakenteita ravistelevan finassikriisin varjoon huomion määrässä.
SEPAssa eli yhtenäisessä euromaksualueessa on kysymys eurooppalaisille pankeille 8-10 miljardin euron investoinnista. Ajan kanssa sen on laskettu tulevan takaisin nopeutuvan ja helpottuvan, halpenevankin rahaliikenteen ansiosta moninkertaisena, jopa yli 120 miljardiin euroon saakka. SEPA koskettaa paitsi eurovaluutta- eli EMU-maita, myös muita maita euromääräisten maksujen osalta.
”Itse asiassa 31 EU- ja ETA-maata plus Sveitsi ja niiden noin 500 miljoonaa asukasta ja 25 miljoonaa yritystä ovat SEPAn markkina-alue”, kertoi hiljattain SMALin järjestämässä koulutuspäivässä Finanssialan Keskusliiton asiantuntija Anne Nisén.
Yhtenäinen euromaksualue ja siihen liittyvä maksupalvelulaki ovat suuria asioita, joille on asetettu huipputavoitteita – EU:sta maailman kilpailukykyisin talousalue tai tavoite täystyöllisyydestä.
Investointeja SEPA vaatii myös yrityksiltä. Niiden suuruutta ei Anne Nisénin mukaan ole tarkkaan edes kyetty määrittelemään. SEPAn lähtölaukaus tapahtui jo 28. tammikuuta 2008, ja siirtymäaika jatkuu vuoden 2010 loppuun.
Kun koko SEPA-alueen maksuliikenteestä tulee ikäänkuin kotimaan maksuliikennettä, vaatii se monia standardisointeja, jotta tilisiirto tavoitteen mukaisesti kulkee yhtä nopeasti Helsingistä Barcelonaan kuin se nyt kulkee meillä Helsingistä Lahteen.
Pankkitilien numerot IBAN-muodossa (IBAN = Intenational Bank Account Number) sekä BIC-koodit (SWIFT / BIC = Bank Identifier Code) ovat jo näkyneet rahaliikenteen asiapapereissa, mutta yritysten SEPA-valmiudet ovat vielä vähintäänkin vaiheessa, pienemmillä yrityksillä usein jopa alkutekijöissään.
Tilisiirtojen ja maksukorttien osalta siirtyminen SEPA-aikakauteen on kuitenkin jo käynnissä ja suoraveloitusten osalta alkaa tapahtua vuonna 2009. Anne Nisénin mukaan ulkopuolelle jäävät vain manuaalitoimintoina shekit sekä pikasiirrot, joiden tarve SEPA-järjestelmän tultua käytöön varsmastikin vähnee tuntuvasti ja lisäksi ns. nappimaksut eli esim. kännykällä verkkotunnuksin tehdyt maksut.
Meillä tuttu viitejärjestelmä vaatii SEPAssa kehitettäväksi lisäpalveluita, jotta viitetiedot siirtyisivät meillä totuttuun tapaan. Vastaavaa järjestelmää kun ei juuri muissa maissa ole käytössä. Myös Suomessa pankista toiseen vaikkapa ”vain toiselle puolen katua” raha kulkee kansainvälisen EBA:n kautta, mikä vaatii SEPA:n määrämuotoisuutta kaikelta maksuliikenteeltä, mm. optisten lukulaitteidenkin vuoksi.
SEPA-tilisiirtoihin siirtyminen on velvoittavaa sovitussa aikataulussa, mutta myös maksukortit ovat jo hyvää vauhtia muuttuneet tai ainakin muuttumassa EMU-standardin mukaisiin sirukortteihin. Kuitenkaan meilläkään pankit yhdessä eivät ole tehneet päätöstä aikanaan yhteiseksi laatimastaan pankkikorttijärjestelmästä luopumiseksi kotimaassa.
Maksupalvelulaki on laadinnan alla ja matkakauppa pääsee sanomaan sanansa SMALin suulla, joka on kutsuttu lausunnonantajaksi valmistelutyössä. ”Sopimuksissa ei jatkossa voida kauppiasta kieltää perimästä kuluja maksutavasta, esim. kortista”, ennakoi Anne Nisén.
Lisätietoja SEPAsta ja mm. pankkien IBAN-laskurit nykyisen tilinumeron muuntamiseksi IBAN-numeroksi löytyvät pankeittin Finanssialan Keskusliiton saitilta www.fkl.fi => ”SEPA yhtenäinen euromaksualue”.
Myös pankkien sivuilla on SEPA-tietoutta tarvitsijoille. (EH)