Kongressimatkailuun investoiminen kasvattaisi Suomen matkailuteollisuutta
Suomessa järjestettiin viime vuonna Pohjoismaista eniten kansainvälisiä kongresseja. Kongressit ovat Suomen matkailuteollisuudelle merkittävä tulonlähde. UIA:n (Union of International Associations) vuosittain julkaisemista tilastoista selviää, että kaikista Pohjoismaista eniten kansainvälisiä kongresseja järjestettiin Suomessa. Vuonna 2016 Suomessa järjestettiin 651 kansainvälistä järjestökongressia, joihin osallistui 101 514 kongressivierasta.
Kansainvälisten kongressien määrä vaihtelee paljon vuodesta toiseen. Viime vuonna järjestettiin monta suurta kongressia, joita ei ole lainkaan koko ajan haussa ja toisaalta kongresseja oli myös lukumääräisesti paljon. ”Kongressien saamiseksi Suomeen tehdään pitkäjänteistä työtä, jota ilman tilastot eivät näyttäisi ollenkaan näin hyviltä”, sanoo Finpron alaisen Finland Convention Bureaun Mervi Toivonen.
Suomessa vahvaa kongressiosaamista
Suomen vetovoimatekijöitä kongressien sijaintimaana ovat turvallisuus, vakaus ja vahva infrastruktuuri. Yksi tärkeimmistä kongressipaikkakunnan valintaan vaikuttavista tekijöistä on hyvä saavutettavuus.
Noin 70 % kongresseista järjestettiin Helsingissä, mutta kongressien järjestäjät ovat enenevässä määrin kiinnostuneita muistakin sijainneista kuin vain pääkaupungeista. Helsingin jälkeen seuraavaksi eniten kongresseja järjestettiin Tampereella. Myös Turussa, Espoossa, Jyväskylässä ja Oulussa järjestettiin viime vuonna suuria kansainvälisiä kongresseja.
Suomella on maailmalla hyvä maine vahvasta osaamisesta kongressien ja tapahtumien järjestäjänä. ”Suomessa on sitoutunut ja ammattitaitoinen kongressien järjestämiseen kouluttautunut henkilökunta sekä vapaaehtoisjoukko. Meillä on aito pyrkimys toteuttaa laadukkaasti ja vieraanvaraisesti kaikki tapahtumat. Suomeen on mukava tulla”, tiivistää FT Tarja Kohila, joka on vuosien varrella aktiivisesti toiminut kansainvälisten kongressien saamiseksi Suomeen ja rohkaissut myös muita tieteentekijöitä tuomaan oman alansa kongresseja Suomeen.
Suomella on hyvät edellytykset tulla vielä merkittävämmäksi kongressi- ja yritystapahtumamaaksi, mutta kotimaiset investoinnit alalle ovat toistaiseksi olleet maltillisia. Yksi este suurten kongressien hakemisessa Suomeen on ollut riittämätön hotellikapasiteetti. ”Kaikki uudet hotellihankkeet ovat tervetulleita. Tällä erää Suomessa pystytään järjestämään 8 000 osallistujan kongressi, mutta ei sen suurempaa”, Toivonen toteaa.
Suomen yliopistokaupungeilla on omat Convention Bureaut, jotka tekevät sinnikkäästi töitä suurten kongressien saamiseksi Suomeen. Henkilöresurssit ovat näissä toimistoissa kuitenkin hyvin rajalliset. Lisäksi yliopistojen henkilöresursseja on viime aikoina kutistettu, mikä rajoittaa mahdollisuuksia osallistua vaativiin kongressihakuihin.
Keskimääräinen kongressivieras jättää Suomeen jopa viisi kertaa enemmän rahaa kuin tavanomainen turisti. Lisäksi moni vierailija harkitsee Suomea lomakohteena kongressikokemuksensa jälkeen. ”Investointeja kasvattamalla kongressimatkailua olisi vieläkin mahdollista kehittää, sillä vahvat tiedeyhteisöt luovat maassamme loistavan pohjan ja suomalaisiin kongressijärjestäjiin luotetaan. Ilahduttavaa on, että kiinnostusta Suomen suuntaan kyllä riittää”, Toivonen rohkaisee.