Suomi-rata Oy esitteli 30.09.2022 Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkevan Helsinki-Tampere-raideyhteyden eri linjausvaihtoehtojen vaikutuksia.
”Suomi-rata Oy:n laaja omistuspohja on osoitus siitä, että hanke on merkittävä koko Suomelle. Kyse on aivan uudenlaisesta alueiden ja valtion tasaveroisesta yhteistyöstä. On tärkeää, että hankkeen omistajina olevat kunnat ja kaupungit yhdessä neuvottelevat Suomi-radan ratalinjauksesta”, sanoo liikenneministeri Timo Harakka.
”Yhtiötä perustettaessa osakkaiden kesken sovittiin tarkemman lisäselvityksen tekemisestä tukemaan päätöksentekoa Suomi-rata-hankeyhtiön ratalinjauskysymystä koskien. Nyt selvitys on valmistunut, ja ministeriössä perehdymme siihen ja jatkamme keskustelua muiden omistajien kanssa. Hankeyhtiöiden luonne huomioiden valtio ei ole aloitteellinen”, sanoo Harakka.
Suomi-rata Oy:n tehtävänä on Helsingin ja Tampereen väliseen Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkevaan raideyhteyteen liittyvä raideliikenneinfrastruktuurin suunnittelu rakentamisvalmiuteen asti.
Yhtiön omistajina ovat Suomen valtio (51 prosenttia), Finavia Oyj ja 20 pääradan vaikutusalueen kuntaa ja kaupunkia. Linjausvaihtoehdosta päättävät Suomi-rata Oy:n omistajat.
Pääradan kunnostamiseen ja peruskorjaukseen panostetaan kaikissa tapauksissa merkittävästi.
Uusilla rahoitusmalleilla enemmän hankkeita
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla on tehty viime vuosina töitä liikenneinfrahankkeiden vaihtoehtoisten rahoitusmallien edistämiseksi.
”Tavoitteena on saada liikkeelle enemmän ja etupainoisemmin yhteiskuntaa hyödyttäviä liikenneinfrahankkeita, kuin mitä on mahdollista saada perinteisellä valtion talousarviorahoitusmallilla. Lisäksi tavoitteena on osallistaa hankkeista hyötyviä aiempaa laajemmin niiden rahoitukseen”, toteaa liikenneministeri Harakka.
”Kuluneella hallituskaudella suurten ratahankkeiden edistämisessä vaihtoehtoisilla malleilla on otettu merkittäviä askeleita eteenpäin, kun Suomi-radan, Turun tunnin junan ja Itäradan suunnittelua varten on saatu perustettua hankeyhtiöt. Yhtiöiden tehtävä on suunnitella ratayhteydet rakennusvalmiuteen asti”, jatkaa Harakka.
Hankeyhtiöiden suunnittelutyö jatkuu useita vuosia
”Nämä ratahankkeet ovat miljardihankkeita. On tärkeää selvittää huolellisesti Euroopan laajuiselle TEN-T-verkollekin kuuluvien ratayhteyksien toteuttamiskelpoisuutta”, sanoo Harakka.
Käynnissä on myös Digirata-hanke, jossa uudistetaan junien kulunvalvontaan liittyviä rautateiden teknisiä järjestelmiä. Tämä lisäisi digitaalisen tiedon saatavuutta junien liikkeistä ilman viivettä.
”Digirata-hankkeen yhtenä merkittävänä vaikutuksena on ratakapasiteetin, eli tietyllä rataosuudella liikkuvien junien määrän, selvä lisääntyminen rataverkolla. Tämä perustuu rataverkon välityskyvyn kasvuun. Tämä mahdollistaa mm. taajamajunaliikenteen tai tavarajunien määrän lisäämisen”, toteaa Harakka.