| Tilastokeskuksen arvion mukaan matkailukysyntä eli kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö Suomessa on palautunut vuoden 2019 tasolle 16,6 miljardiin euroon vuonna 2024. Matkailutoimialojen työllisyys on elpynyt notkahduksen jälkeen 146 600 henkilöön vuonna 2023. Luvut perustuvat Tilastokeskuksen laatimaan matkailutilinpitoon, joka on tehty Visit Finlandin toimeksiannosta, sekä Tilastokeskuksen arvioon matkailukysynnän kehityksestä vuonna 2024. Matkailutilinpito kokoaa yhteen matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset kansainvälisesti vertailukelpoisessa viitekehyksessä. |
| ,Suomen matkailukysyntä oli Tilastokeskuksen arvion mukaan 16,6 miljardia vuonna 2024. Kysyntä ylitti niukasti vuoden 2019 kokonaiskysynnän 16,5 miljardia. Ulkomaiset matkailijat jättivät Suomeen vuonna 2024 arviolta 60 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Kotimaanmatkailuun käytetyt eurot puolestaan vähentyivät arviolta 380 miljoonaa euroa. Suomalaisen ulkomaanmatkailusta kotimaahan jäi 160 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. ”Ulkomaisen matkailukysynnän osuus oli vuonna 2024 arviolta 28 prosenttia matkailun kokonaiskysynnästä. Osuus on kasvanut nopeasti pandemiavuosien jälkeen mutta vuoden 2019 osuuteen, 34 prosenttiin kokonaiskysynnästä on vielä matkaa. Euromääräisesti ulkomainen kysyntä on vielä 16 prosenttia jäljessä vuoden 2019 tasosta”, Visit Finlandin asiantuntija Katarina Wakonen summaa. Vastaavasti kotimaisen matkailukysynnän (72 %) osuus on viime vuosina pienentynyt korona-ajan huippulukemista mutta se on edelleen vuoden 2019 tasoa (66 %) huomattavasti korkeampi. ”Matkailu on globaalisti kasvuala. Matkailutoimialojen kasvunäkymät Suomessakin perustuvat ulkomaisen kysynnän kasvuun kotimaan matkailun ollessa jo lähellä maksimiaan. Kestävää kasvua haetaan ennen kaikkea ulkomaisten matkailijoiden viipymää ja rahankäyttöä kasvattamalla, Wakonen jatkaa. Matkailualan työllisyys elpynyt Matkailutoimialat työllistivät 146 600 henkilöä eli 5,3 prosenttia koko työvoimasta vuonna 2023. Puolet työllisistä oli ravitsemustoiminnassa, joka neljäs henkilöliikenteessä ja noin joka kymmenes majoitustoiminnassa. Urheilu-, virkistys-, kulttuurialat sekä matkatoimistot työllistivät loput 14 prosenttia. Matkailun ydinpalvelut majoitus- ja ravintolapalvelut sekä henkilöliikenne ovat riippuvaisia matkailusta ja matkailu muodostaa merkittävän osan niiden kysynnästä. Ulkomaisesta matkailueurosta jopa 74 senttiä kohdistuu näihin matkailun ydinpalveluihin. Muihin tuotteisiin ja palveluihin kuten ostoksiin, kulttuuri-, urheilu- ja virkistyspalveluihin sekä polttoaineisiin ulkomaisesta matkailueurosta kohdistuu 26 senttiä.Kotimainen matkailukysyntä kohdistuu ulkomaista enemmän muihin tuotteisiin ja palveluihin. Kotimaisesta matkailueurosta 46 senttiä kohdistuu näihin ja 54 senttiä matkailun ydinpalveluihin. Matkailu tukee kansantaloutta ja palveluvientiä Suomen bruttokansantuotteesta 2,4 prosenttia syntyy matkailusta. Matkailukysynnän aikaansaama euromääräinen arvonlisä oli Tilastokeskuksen arvion mukaan vuoden 2019 tasolla vuonna 2024. ”Matkailun osuus Suomen bkt:stä oli korkeimmillaan huippuvuonna 2019, jolloin osuus oli 2,8 prosenttia. Muihin pohjoismaihin verrattuna Suomen matkailun bkt-osuus on lähes tasoissa Ruotsin (2,6 %) kanssa. Norjassa (4,2 %) ja erityisesti Islannissa (8,3 %) matkailun bkt-osuus on ollut huomattavasti korkeampaa ennen pandemiaa”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Ossi Nurmi kertoo. Matkailu on kolmanneksi suurin palvelujen vientierä. Matkailun osuus oli kaikesta viennistä viisi prosenttia ja 14 prosenttia palveluiden viennistä vuonna 2024. Matkailua edellä olivat televiestintä ja tietotekniikkapalveluiden vienti sekä muut liike-elämän palvelut. Lähde: Business Finland/Visit Finland |