Valtion tukemien maakuntalentojen tavoitteena on ollut markkinaehtoiseen reittilentoliikenteeseen paluu koronan romahdutettua kysynnän. Palautuminen on ollut melko hidasta, ja hallitus on päättänyt tukea lentoja maaliskuuhun 2026 asti. Matkustajamäärissä on tapahtunut viimeisen puolen vuoden aikana merkittävää kasvua, selviää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilastoista. Vuonna 2023 valtion keskimääräinen tuki matkustajaa kohden on ollut 100 euroa, kun se vuosi aiemmin oli vielä 280 euroa.
Valtio on tukenut väliaikaisesti reittilentoja Helsingistä Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemin ja Kokkolan lentokentille vuodesta 2021 lähtien. Viimeisin kilpailutettu kausi alkoi Finnairin kanssa lokakuun lopussa 2022 ja päättyi heinäkuussa 2023. Tämän jälkeen alkoi optiokausi, joka päättyy 28.4.2024. Traficomin julkaisemat tilastotiedot lennoista perustuvat varsinaisen kauden lukuihin.
Valtio on tukenut myös viidestä muusta maakuntakentästä poikkeavin järjestelyin lentoja Savonlinnan kentälle, ja tilastotarkastelussa mukana on myös Savonlinnan yhteys. NyxAir OÜ:n lentämät lennot päättyivät 5.10.2023, ja BASe Airlines aloittaa lennot uudelleen 13.11.2023.
Tuki matkustajaa kohden pienentynyt – alhaisin Joensuun reitillä
Valtion tuki on ollut päättyneellä kaudella noin 11,5 miljoonaa euroa. Lentokohtaisten tukien suuruus vaihtelee reiteittäin perustuen kilpailutuksessa tarjottuihin hintoihin ja matkustajamääriin. Lentoliikenteessä polttoaineen hinnalla sekä konekustannuksilla on merkittävä rooli. Lentokohtainen valtion tuki on alentunut edelliseen kauteen verrattuna.
Lentomatkustajamäärät ovat kasvaneet viime kaudella, minkä seurauksena matkustajaa kohden laskettu tuen määrä on pienentynyt aiemmasta. Kaikkien reittien keskimääräinen tuki matkustajaa kohden laskettuna on 100 €, kun edellisellä kaudella se oli vielä 280 €. Matkustajaa kohden lasketut tuet ovat korkeimmat Savonlinnan reitillä ja alhaisimmat Joensuun reitillä johtuen pitkälti koneiden täyttöasteiden eroista sekä tarjouskilpailussa tarjotuista hinnoista.
”Lentomatkojen kysyntä on lisääntynyt, mutta yksin markkinaehdoin näiden reittien palveluiden tuottaminen ei ole vielä taloudellisesti kannattavaa. Täyttöasteiden tulisi olla korkeammat, jotta lippujen myyntituotot kattaisivat aiheutuvat kulut ja olisivat lentoyrityksille kannattavia. Kuluneella kaudella täyttöasteet ovat parantuneet aiempaan verrattuna”, kertoo johtaja Pipsa Eklund.
Vähiten matkustajia Savonlinna lennoilla
Erittäin vajaita, alle 25 %:n täyttöasteisia lentoja, oli tällä kaudella kuitenkin vielä viidesosa kaikista lennoista. Täyttöasteet vaihtelevat Savonlinnan yhteyden merkittävän vajaasta (12 %), Jyväskylän vajaisiin (34 %) sekä täydehköihin Kemi-Kokkolan kolmiolentojen (61 %), Kajaanin (56 %) ja Joensuun (51 %) lentoihin.
Jyväskylän lennoista 46 %:lla on ollut yli puolet istuimista tyhjinä siten, että merkittävän vajaita koneita on ollut kaikkiaan 34 % lennoista. Kajaanin ja Joensuun lennoista neljännes on ollut täydehköjä ja neljännes täysiä. Kajaanilla merkittävän vajaita on ollut vain joka kymmenes lento.
Kolmiolentojen tarkastelussa Kemin ja Kokkolan yhteislukuna 46 % lennoista on ollut täysiä ja 28 % täydehköjä. Savonlinnan lennot ovat olleet 99-prosenttisesti vajaita siten, että 91 % on ollut merkittävän vajaita ja 8 % vajaita lentoja.
”Maakuntalennoilla on tyypillistä, että alkuviikosta alueelta lähdetään maailmalle ja loppuviikosta palataan takaisin, jolloin koneiden saaminen täyteen päivän edestakaisilla lennoilla on joskus haasteellista”, Eklund toteaa.
Lähde: Traficom
Lisätietoja: