Onko mitoitus oikea ja toiminta kohdallaan?
IATA:n pääjohtaja Giovanni Bisignani kiinnitti kesäkuisessa IATA yleiskokouksessa (AGM) Kuala Lumpurissa huomiota jokaisen lentomatkustajan kannalta tärkeään ja usein varsin hankalaksikin koettuun asiaan.
”Meidän tulee käyttää ne USD 5,9 miljardia, jotka lentoyhtiöt perivät matkustajiltaan turvamaksuina, paljon viisaammin keskittymällä enemmän uhkatekijöihin kuin keskittymällä matkustajiin, joista 99,9 prosenttia ei ole minkäänlaisessa vaarassa eikä ole minkäänlainen riski”, Bisignani sanoi.
Hän vetosi maiden hallituksiin koordinoida turvatoimet ja standardit rajoilla niin, että ainakin toistuvilta päällekkäisiltä turvatarkastuksilta voitaisiin välttyä. Euroopassa ollaan vaiheittain siirtymässä One-Stop -turvallisuuskäytäntöön. ”On kuitenkin aika viedä tämä paljon pitemmälle”, sanoi Bisignani lentoyhtiöiden ylimmille johtajille IATA:n AGM:ssä.
KOMMENTTI: Vilkkaan henkilökohtaisen matkustuskevään ja -alkukesän kokemustensa nojalla Matkaviikon toimittaja arvioi IATA:n CEO:n puhuvan todella viisaasti. Turvallisuus on tärkeä asia, siitä ei liene epäilystäkään. Mutta on erinomaista, että IATA nostaa turvallisuuden ja siihen liittyvät menettelyt mm. talouden ja ympäristöseikkojen rinnalle toimintansa polttopisteeseen ja kriittiseen arviointiin.
Miten pitkään lentomatkustajat suostuvat maksamaan tarkastusten kustannukset ja hyväksyvät jopa nöyryyttäviksi koetut turvatarkastukset lähestulkoon riisuuntumisineen toisten ihmisten silmien alla? Ja jopa omaisuuden pienimuotoisen takavarikoimisen?
Kesäkuisella visiitillä kaukoidässä turva-asiat BKK:n lentoasemalla tehtiin ystävällisesti sikäläinen arvoituksellinen thaihymy huulilla. Vyö pois -komento tuli jopa nuoren tarkastajatytön naurunkiherryksen saattelemana.
Tukholman Arlandassa transitmatkustajana sen sijaan sai kokea todella uskomattoman suoranaista ja karkeaa tylyttämistä. Tilanne paheni suuresti, kun käsimatkavarasta löytyi 150 millilitran eksoottinen maustepakkaus lähes kiinteässä olomuodossa olevaa tavaraa, vaikkakin lähtölentoaseman taxfreen läpinäkyvään muovipussiin sinetöitynä.
Useilla Saksan lentoasemilla, joilla skribentti matkaili toukokuulla, komennot olivat määrätietoiset ja tiukat: vyö pois, kengät pois jne. Ja muovinen, jopa avaamaton vesipullo aina roskiin. Mutta noin kahden metrin päästä mm. Berliinin TXL:llä sai jo ostaa uuden puolen litran pullon samanmerkkistä vettä hintaan EUR 2,70. Vesipullo on matkustajan terveyden turvaväline etenkin kuumana kesäaikana! Eikö näin tavallisen tuotteen aitoutta voida helposti ja luotettavasti todentaa? Miksi se pitää aina heittää roskiin? Eikä siitä pullosta sopinut enää edes hörpätä tiukan turvatarkastajan silmien alla. Mikä toiminto sinänsä olisi jopa vahva näyttö, ettei pullon neste ole syövyttävää happoa tai nesteen muotoista räjähtävää tai leimahtavaa ainetta…
Kosmetiikka- ja parfyymipakkausten tuhoaminen turvatarkastuksessa voi edustaa lentomatkustajalle paljon suurempaa taloudellista menetystä. Usein matkustavat tuntevat säännöt, mutta paljon näyttää olevan myös niitä, joille määräykset yhä ovat uusia ja tuntemattomia. Suuret roskasaavit turvatarkastuksissa täyttyvät vesipulloista.
Skribentti ei enää yhtään ihmettele, että sopivilla etäisyyksillä Saksassa ja Keski-Euroopassa nopeat junat ovat suuressa suosiossa. Niissä ei matkustajia tällä asialla piinata.
Palma de Mallorcan lentoasemalla homma oli saatu pelaamaan varsin hyvin. Ennen turvaportteja labyrintin mutkittelevassa jonossa oli useita satoja ihmisiä, mutta jono kulki jopa reipasta kävelyvauhtia eikä porttien kohdalla tarkastuksessa nipotettu turhia. Tuntui jälleen kerran, että eteläeurooppalainen meininki toimi sittenkin käytännöllisemmin, ja ainakin ihmisystävällisemmin. Mutta tätäkin varten lentoasemalle oli saavuttava aamuvarhaisella jopa useita tunteja ennen koneen lähtöä! Eikä aikaa todellakaan jäänyt turhaan odotteluun.
Tähän asiaan tulee koko lentomatkustuksen klusterin kiinnittää huomiota, kuten IATA:n CEO esitti. Turvatarkastajien asianmukaisen asiakaspalvelun koulutusta ei pidä laiminlyödä. Useimmilla lentoasemilla tarkastajat ovat jonkin erityisen, kaupallisesti toimivan turvafirman väkeä.
Meillä Suomessa on jo nähty sekin, että myös turvaorganisaatio saa lentoliikenteen jopa seisahtumaan tai ainakin sekaisin, kun hanskat lyödään tiskiin ja marssitaan ulos! Tässä on siis myös yksi riskitekijä lisää jo monesta kärsivälle lentoliikenteelle.
Paitsi että funktio vaatii rahaa, maailmalla siis jopa IATA:n mainitsemat USD 5.9 mrd., asia vaatii aivan tolkuttomasti ihmisten aikaa. Matkustaja ei enää varsinkaan sesonkiaikana tiedä, miten aikaisin täpötäysillä, ruuhkaisilla suurilla lentoasemilla on oltava, jotta lähtöselvitys ja turvatarkastus on sopivissa ajoin toimitettu!
Odotelkaamme mielenkiinnolla, saako CEO Bisignanin vetoomus ymmärrystä ja seuraako siitä jopa käytännön toimia lentomatkustajien helpotukseksi! Mannertenvälisessä liikkumisessa lentoliikenteelle ei ole järkeviä vaihtoehtoja, lyhyillä välimatkoilla tilanne on toinen. Näin myös alueellista, lyhyiden etäisyyksien lentoliikennettä harjoittavien lentoyhtiöiden asema muiden liikeenmuotojen kilpailun ja kustannusten puristuksessa on tämän asian johdosta yhä vaikeampi.
(EH)