Finnairin lentoliikenteen matkustuskysyntä on alkanut normalisoitua useilla markkinoilla, mutta Venäjän suljettu ilmatila ja ennätyskorkea polttoaineen hinta rasittavat Finnairin kannattavuutta.
Finnairin tammi–kesäkuu 2022 numeroina:
- Osakekohtainen tulos oli -0,36 euroa (-0,19).
- Liikevaihto kasvoi 321,5 prosenttia vertailukaudesta ja oli 950,1 miljoonaa euroa (225,4).
- Vertailukelpoinen liiketulos oli -217,1 miljoonaa euroa (-294,5). Liiketulos oli -257,8 miljoonaa euroa (-288,2).
- Korkean polttoainehinnan negatiivinen kustannusvaikutus oli noin 177 miljoonaa euroa vertailukauteen verrattuna.
- Liiketoiminnan nettorahavirta oli 217,3 miljoonaa euroa (-177,0) ja investointien nettorahavirta -20,8 miljoonaa euroa (19,0).***
- Matkustajamäärä kasvoi 603,4 prosenttia 3,9 miljoonaan (0,6).
- Tarjotut henkilökilometrit (ASK) kasvoivat 463,3 prosenttia 14 756,4 miljoonaan kilometriin (2 619,7).
- Matkustajakäyttöaste oli 57,9 prosenttia (28,3).
Tulevaisuuden näkymät puolivuotisraportin mukaan:
Finnairin toimintaympäristö on kaksijakoinen. Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Etelä-Aasiassa (Intia, Singapore, Thaimaa) matkustus on normalisoitumassa, kun pandemialiitännäiset vaikutukset ovat lieventyneet. Sen sijaan Pohjois-Aasian (Japani, Etelä-Korea, Kiina) markkinoiden matkustusrajoitukset yhdistettynä Venäjän suljettuun ilmatilaan vaikuttavat merkittävästi Finnairin toimintaympäristöön.
Finnair arvioi lentävänsä vuoden 2022 toisen ja kolmannen neljänneksen aikana kesäkaudella keskimäärin noin 70 prosentin kapasiteetilla tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kesäkaudelle sovitut lentokoneiden vuokraukset miehistöineen toisille lentoyhtiöille nostavat käytössä olevan kapasiteetin lähes 80 prosenttiin.
Finnair arvioi vuoden 2022 toisen neljänneksen vertailukelpoisen liiketuloksen parantuvan ensimmäisestä neljänneksestä ja olevan samaa suuruusluokkaa kuin vuoden 2021 viimeisellä vuosineljänneksellä (-65 miljoonaa euroa). Tulosta tukee matkustuskysynnän voimakas palautuminen Finnairin verkostossa, mutta sitä rasittavat polttoaineen hinnan voimakas nousu ja edelleen jatkuva vähäinen Pohjois-Aasian-liikenne.
Yhtiö arvioi, että vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä kysyntä on lähempänä pandemiaa edeltävää aikaa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Aasiassa.
UUSI OHJEISTUS 19.7.2022
Kysyntä on lähes normalisoitunut erityisesti Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Finnair arvioi lentävänsä vuoden 2022 kolmannen neljänneksen aikana keskimäärin noin 70 prosentin kapasiteetilla vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna ja neljännen neljänneksen aikana samalla tai hieman korkeammalla tasolla kuin kolmannella vuosineljänneksellä. Lentokoneiden vuokraukset miehistöineen toisille lentoyhtiöille nostavat käytössä olevan kapasiteetin kolmannella vuosineljänneksellä yli 80 prosenttiin ja neljännellä vuosineljänneksellä noin 80–85 prosenttiin, riippuen tulevista vuokrasopimuksista.
Finnairin toimintaympäristön merkittävä epävarmuus kuitenkin jatkuu, koska polttoaineen hinta on historiallisen korkea ja Venäjän ilmatilan sulun pituus, inflaation vaikutus kysyntään ja kustannuksiin sekä koronapandemian ja siihen liittyvien toimenpiteiden kehitys ovat epäselviä.
Vaikka pandemian vaikutukset Finnairin toimintaan ovat osin helpottaneet, Ukrainan sodan vaikutusten takia vuoden 2022 vertailukelpoinen tulos tulee olemaan kolmatta vuotta peräkkäin huomattavan tappiollinen. Lisäksi Finnair arvioi vaikean toimintaympäristön, mukaan lukien Venäjän ilmatilan sulun, jatkuvan pitkään ja yhtiö on siksi laatimassa uutta strategiaa heikon kannattavuuden parantamiseksi ja taloudellisen aseman vahvistamiseksi. Yhtiön tavoitteena on saada uusi strategia valmiiksi vuoden 2022 syksyllä.
Finnair päivittää tulevaisuuden näkymiään ja ohjeistustaan vuoden 2022 kolmannen neljänneksen osavuosikatsauksen yhteydessä.
Toimitusjohtaja Topi Manner:
”Toisella vuosineljänneksellä Finnair siirtyi kriisistä toiseen. Yli kaksi vuotta kestäneen raskaan pandemian vaikutukset alkoivat helpottaa kysynnän palautuessa, mutta samanaikaisesti Ukrainan sodan vaikutukset tuntuivat koko painollaan. Vertailukelpoinen liiketulos pysyi edelleen tappiollisena ja oli -84,2 miljoonaa euroa. Liiketulosta rasittivat Venäjän ilmatilan sulun johdosta pidentyneet lentoreitit ja erityisesti historiallisen korkea, vuoden 2021 lopusta lähes kaksinkertaistunut polttoaineen hinta.
Toisen vuosineljänneksen aikana lentomatkustuksen kysyntä alkoi normalisoitua useilla markkinoilla, mikä näkyi matkustajamäärien ja matkustajakäyttöasteiden selvänä kasvuna. Operoimme noin 64 prosenttia omasta kapasiteetistamme vuoteen 2019 verrattuna, sillä Venäjän ilmatilan sulku rajoitti lentämistä meille perinteisesti tärkeille Japanin ja Etelä-Korean markkinoille. Noin 6 prosenttia konekapasiteetista oli katsauskauden aikana vuokrattuna kumppanilentoyhtiölle, mikä työllisti noin 600 finnairilaista.
”Finnair kohtaa Ukrainan sodan vaikutukset pandemian heikentämänä. Kaksoiskriisin johdosta liiketuloksemme tulee olemaan kolmatta vuotta peräkkäin raskaasti tappiollinen. Vastataksemme näihin uusiin haasteisiin jatkoimme sitä, mitä olemme pandemian aikana tehneet: sopeudumme aktiivisin toimin. Valmistaudumme siihen, että Venäjän ilmatilan sulku jatkuu pitkään. Tämän lisäksi polttoaineen hinta on historiallisen korkea ja kilpailuympäristö on muuttunut. Koronapandemian kehitys ja inflaation voimakas kasvu lisäävät toimintaympäristömme epävarmuutta. Nämä muutokset edellyttävät uutta strategiaa ja merkittävää rakenteellista uusiutumista Finnairilta. Työstämme siksi parhaillaan perusteellista strategian uudelleenarviointia, ja tavoitteenamme on kertoasuunnastamme ja sen aiheuttamista muutoksista lisää syksyllä.
Osana ensimmäisiä toimia Venäjän ilmatilan sulkuun sopeutumiseksi päivitimme keväällä verkostoamme lisäten lentämistä Pohjois-Amerikkaan ja Etelä-Aasiaan. Uudet reitit Dallasiin ja Seattleen ovat kesän aikana saaneet rohkaisevan alun. Aloitimme keväällä myös 60 miljoonan euron lisäsäästöohjelman, joka on edennyt suunnitellusti.
Vahvistimme tasettamme katsauskauden aikana nostamalla 290 miljoonaa euroa Suomen valtion meille myöntämästä pääomalainasta, ja 110 miljoonaa euroa on edelleen nostamatta.
Lentomatkustuksen nopea elpyminen on aiheuttanut resurssihaasteita useilla lentoasemilla eri puolilla Eurooppaa, ja nämä ovat vaikuttaneet myös Finnairin lentojen saapumistäsmällisyyteen. Uusittu kotikenttämme Helsinki-Vantaa toimii kuitenkin hyvin, ja suhteellinen saapumistäsmällisyytemme oli siksi hyvällä tasolla myös katsauskaudella. Tämä näkyi myös asiakastyytyväisyydessä ja nettosuositteluindeksimme katsauskaudelta oli 42, mikä on erittäin hyvä taso lentoyhtiölle. Haluan esittää lämpimän kiitoksen koko omalle henkilöstöllemme ja kaikille yhteistyökumppaneillemme vahvasta sitoutumisesta asiakkaiden matkojen turvalliseen ja sujuvaan hoitoon matkustajamäärien kasvaessa.”
Kuva yllä: toimitusjohtaja Topi Manner, Finnair