Siinä missä pandemia sai liikenteen vaimenemaan ennen näkemättömällä tavalla vuonna 2020, viime vuonna 2021 pandemiaan liittyvien rajoitusten purkaminen näkyi liikenteen vilkastumisena eri liikennemuodoissa. Myös liikennedatan kysyntä on suurempaa kuin koskaan aikaisemmin, kerrotaan Fintrafficin julkilausumassa.
“Pandemia on muuttanut suomalaisten liikkumistottumuksia voimakkaasti. Henkilöautoilun osuus liikkumisesta on kasvanut selvästi pandemian alettua. Se vaikeuttaa liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamista ja vähentää ihmisten terveyttä edistävää arkiliikuntaa, joka liittyy joukkoliikenteen käyttöön. On tärkeää, että meillä on käytössämme toimiva joukkoliikenne ja hyvät liikkumispalvelut vaihtoehtona henkilöautoilulle myös jatkossa. Positiivista on, että liikennedatan käyttö on voimakkaassa kasvussa. Tämä lupaa hyvää liikenteen palvelujen kehittymiselle sekä liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden jatkuvalle parantamiselle”, sanoo liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin toimitusjohtaja Pertti Korhonen.
Lentoliikenne piristyi loppuvuotta kohti
Kansainvälinen lentoliikenne piristyi loppuvuotta 2021 kohti. Myös kotimaassa lentoliikenne vilkastui ja lentoliikennettä oli kaikilla lentoasemilla. Koko vuoden osalta liikennemäärä (nousut, laskut, ylilennot) jäi 43 prosenttiin vuoden 2019 lukemiin verrattuna. Muissa Euroopan maissa elpyminen oli nopeampaa.
”Joulukuussa annoimme lennonvarmistuspalvelua aluelennonjohdossa koko korona-ajan alkamisen jälkeen ensimmäistä kertaa yli viidelle sadalle (524) lennolle päivän aikana. Myös Helsinki-Vantaalla päästiin lähelle neljän sadan operaation päivälukemia (385) joulukuussa. Kovasti ilahdutti myös hyvin käyntiin lähtenyt Lapin charterkausi, sillä lentoja laskeutui pohjoisen lentoasemille lähes ennätysvuosien tapaan. Lähitulevaisuutta varjostaa Omikron-variantin vaikutus lentojen varausmääriin, mutta toivomme, että tilanne saadaan Suomessa ja maailmalla pian hallintaan siten, että matkustaminen voi jatkua ilman uusia rajoituksia”, kertoo Fintrafficin lennonvarmistuksen toimitusjohtaja Raine Luojus.
Tammikuun operaatiomäärät ovat jäämässä hieman joulukuun luvuista. Lentoyhtiöiden varaustilannetta on tällä hetkellä hyvin vaikea ennustaa, sillä matkustuskäyttäytyminen on muuttunut siten, että varauksia tehdään vasta huomattavan lähellä matkustusajankohtaa.
Tieliikenteessä kasvua – matkaa pandemiaa edeltävälle tasolle kuitenkin vielä
Liikennemäärät pääteillä (valta-
ja kantatiet) kasvoivat vuoden 2021 aikana edellisvuodesta hieman yli
kolme prosenttia. Vaikka liikennettä olikin edellisvuotta enemmän,
vuotuiset liikennemäärät olivat vielä noin 6–7 prosenttia alhaisemmat,
kun määriä verrataan pandemiaa edeltäneeseen aikaan.
Liikenne oli vuonna 2021 kasvusuunnassa kaikkialla Suomessa, kun määriä verrataan edellisvuoteen. Eniten liikennemäärät nousivat Lapissa (8 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (6 %). Pienintä kasvu oli Kaakkois-Suomessa, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Keski-Suomessa, joissa kasvu jäi alle kolmeen prosenttiin.
Vuoden viimeisen neljänneksen aikana pääteiden liikennemäärät kasvoivat lokakuussa ja marraskuussa viisi prosenttia sekä joulukuussa seitsemän prosenttia, kun määriä verrataan vuoden 2020 vastaaviin kuukausiin. Kasvua esiintyi sekä kevyen että raskaan liikenteen puolella. Kevyt liikenne kasvoi loka- ja marraskuussa viisi prosenttia sekä joulukuussa seitsemän prosenttia. Vastaavasti raskas liikenne kasvoi lokakuussa neljä prosenttia ja marras- ja joulukuussa kuusi prosenttia.
Tieliikenteen kehitystä seurataan Fintrafficin ylläpitämistä liikenteen automaattisista mittauspisteistä (LAM-pisteet). Alueet ovat jaoteltu ELY-keskusten L-vastuualueittain.
Tavarakuljetusten suosio rautateillä nousussa edelleen
Rautatieliikenteen merkitys tavarakuljetuksissa on kasvanut tasaisesti koko vuoden. Tavarajunien määrä vuoteen 2020 verrattuna nousi lähes 6 prosenttia. Henkilöliikenteessä koronan vaikutukset näkyvät edelleen, sillä junamatkustajien määrät ovat pienempiä. Kaukojunaliikenteen määrä oli noin 5,5 prosenttia pienempi kuin edellisvuotena. Lähiliikenteen junamäärä oli kokonaisuudessaan noin 3,3 prosenttia pienempi kuin vuonna 2020. Ratatöitä ahkeroitiin vuonna 2021 lähes 14,3 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
”Tavaraliikenteen volyymi rautateillä on kokonaisuudessaan varsin hyvällä tasolla. Hienoa, että rautateiden tavaraliikenne on jatkanut nousuaan. Viime vuonna on ratatöitä tehty todella runsaasti eri puolilla Suomea, ja ne ovat omalta osaltaan vaikuttaneet liikenteen täsmällisyyteen. Tämä näkyy etenkin lähiliikenteessä”, kertoo Fintrafficin raideliikenteenohjauksen vt. toimitusjohtaja Sanna Järvenpää.
Meriliikenteen kuljetukset toimivat
Merellä kulkevan rahtiliikenteen määrissä ei tapahtunut isoja muutoksia pandemian seurauksena vuonna 2021, vaan kuljetukset toimivat hyvin ja turvasivat poikkeusoloissa Suomen huoltovarmuutta. Esimerkiksi marraskuussa ulkomaan merikuljetusten kokonaismäärä oli yhteensä 8,3 miljoonaa tonnia ja kasvua edellisvuoden marraskuuhun oli kuusi prosenttia.
Matkustajaliikenteeseen pandemialla oli sitä vastoin edelleen selkeä vaikutus. Vaikka esimerkiksi marraskuussa matkustajien määrä yli kaksinkertaistui edellisvuoden marraskuuhun nähden, oli matkustajia vuoden 2019 marraskuuhun verrattuna kuitenkin vain 59 prosenttia.
Liikennedatan käyttö kasvussa
Fintrafficin jakeleman liikennedatan käyttö kasvoi merkittävästi vuonna 2021. Fintraffic tarjoaa liikenteen tilannekuvaa kuluttajille, yrityksille ja medialle sekä avointa dataa sovelluskehittäjille muun muassa erilaisten karttapalvelujen kehittämiseen ja navigaattorien käyttöön.
Vuoden jälkimmäisellä puolikkaalla dataa jaeltiin 30 prosenttia enemmän kuin vuoden 2020 vastaavalla aikavälillä. Fintrafficin avoimen datan palveluun Digitrafficiin tehtiin vuoden jälkimmäisellä puoliskolla yli kaksi miljardia rajapintakutsua, keskimäärin yli 350 miljoonaa rajapintakutsua kuukaudessa. Myös Fintrafficin liikenteen tilannekuvaa tuottavan palvelun käyttö kasvoi merkittävästi. Liikennetilanne-palvelun sivukatseluiden määrä kaksinkertaistui vuonna 2021 yli neljään miljoonaan sivukatseluun vuodessa.