Tämän vuotisten Matkamessujen SMALin Matkatieto-ohjelma tammikuun jälkipuoliskolla kokosi näyttävän ja arvovaltaisen paneelin keskustelemaan matkailun ja matkakaupan osuudesta globaaliin kestävään kehitykseen. Paneelin taustalla olivat myös FBTA:n sekä Suomessa toimivien lentoyhtiöiden BARIFin myötävaikutus.
Icelandairin maajohtajan ja BARIFin puheenjohtajan Pekka Mäkisen moderoimassa paneelissa ”Many faces of sustainability” omien toimialojensa näkemyksiä kertoivat Christian Borg, Scandic Hotels (Commercial Director), HenriHansson, Finavia (SVP Technical & Environmental Services), Anneli Karlstedt, Nokia (Head of Inclusion & Diversity), Frank Oostdam,Dutch Association of Travel Agents and Tour Operators (Chairman/Director), Karl Sandlund, Scandinavian Airlines (Executive Vice President and CCO) ja Tiina Tuurnala, Finnish Shipowners’ Association (CEO).
Paneelin otsikon mukaisesti monikasvoisen kestävän kehityksen (sustainability) käsitteen alle mainittiin todella laaja kirjo niin paikallisia kuin globaaleja asioita ja funktioita: köyhyyden ja nälän poistaminen maailmasta, terveys ja hyvinvointi, laadukas koulutus, sukupuolten tasa-arvo, puhdas vesi ja kelvollinen jätehuolto, kohtuuhintainen ja puhdas energia,kelvollinen työ ja talouden kasvu, teollisuus ja sen innovaatiot sekä infrastruktuuri, eriarvoisuuden vähentäminen, kaupunkien ja muiden yhteisöjen kestävyys, vastuullinen kuluttaminen ja tuotanto, ilmaston hyväksi toimiminen, vedenalainen elämä, elämä maan pinnalla, rauha ja oikeus sekä kumppanuudet eri päämäärien saavuttamiseen.
Matkaviikko jututti erikseen SAS:n kaupallisista toiminnoistavastaavaa johtajaa Karl Sandlundia, CCO (kuva) rajaten aiheen lentoyhtiön ja lentoliikenteen ajatuksiin kestäväksi kehitykseksi ja ilmastoon vaikuttavien tekojen aktivoimiseksi.
On syntynyt jopa ilmastoahdistusta
Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat nousevat toistuvasti otsikoihin maapallomme tulevaisuudesta huolta kannettaessa. Ilmastonmuutoksesta kertovat leudot talvet ja lumen puute siellä, missä on totuttu pakkasiin ja jäähän. Myrskyt ja tulvat aiheuttavat tuhoja yhtäällä, kun kuivuus vaivaa toisaalla. Yksimielisyys siitä, että jotain on tehtävä, alkaa olla kiistatta vallalla. Ilmastoahdistus on noussut vaivaamaan monia. Mannerjäät sulavat lämpötilan noustessa. Kasvihuonekaasujen, hiilidioksidin, pitoisuutta ilmakehässä on saatava alhaisemmaksi. Pääasialliset keinot tähän ovat päästöjen rajoittaminen tai CO²:n sitominen ns. hiilinieluihin.
Lentoliikennettä on osoitettu sormella kaasupäästöjen aiheuttajana jopa useammin kuin sen todellinen osuus edellyttäisi. Pohjoismaissa asiaan on reagoitu jo varhain. Edelläkävijän rooli on usein langennut Ruotsille. Maassa lanseerattu termi flygskam, lentohäpeä saa ruotsalaiset pohtimaan vaihtoehtoisia liikkumistapoja ja oman hiilijalanjäljen pienentämistä. Tämä asenne ja senmukainen käyttäytyminen näkyy jo etenkin lyhyiden lentojen kysynnässä ja myös lentoyhtiöiden tulostiedoissa. Nuori ruotsalainen Greta Thunberg on saaviutanut maailmanlaajuista tunnettuutta maapallon ilmastoasian apostolina.
Kunnianhimoiset strategiset tavoitteet
Skandinaavisen lentoyhtiö SAS:n Karl Sandlund,Executive Vice President, Commercial (CCO) sanoo: ”Kestävä kehitys on toimintamme tärkein kysymys”, sanoo Sandlund. ”Ellemme onnistu ratkaiseman sitä, edessä on lentotoiminnan merkittävä alasajo”, sanoo Sandlund.
SAS on asettanut toiminnassaan kasvihuonekaasujen vähennykselle tuntuvat ja kunnianhimoiset tavoitteet tuleville vuosille.”Vuoteen 2030 mennessä hiilidioksidipäästömme on saatava 25 prosenttia alas vuoden 2005 tasoon verrattuna.”
”Lentomatkustusta tarvitaan jatkossakin”
Sandlund sanoo, että matkustus kestävällä ja ympäristöystävällisellä tavalla on varmistettava ja turvattava myös tulevaisuudessa. ”Ihmiset tarvitsevat lentomatkustusta. Sitä tarvitsevat työssään yritysten liikematkustajat, mutta myös vapaa-ajassa ja yksityisessä elämässä tarvitaan kohtaamisia, joitka edellyttävät liikkumista, matkustamista.”
Kenen vastuu?
Kenen tulisi kantaa vastuu ilmastovaikutuksista, poliitikkojenvai yritysten: lentoyhtiön, lentokoneiden valmistajien, polttoaineenvalmistajien vaiko lentomatkustajien? Sandlund vastaa varsin diplomaattisesti, että kaikkien. ”Lopputulema muodostuu pienistä puroista, jotka kaikki on ohjattava yhteen suurempaan virtaan.”
Sandlundin mukaan lentoyhtiön vastuulla on kalusto ja yleensä järjestelmät, jossa uuden teknologian, digiteknologian ja automatisoinnin avulla päästöt rajataan minimiin. SAS:n suuri laivastoinvestointi A320neo -koneisiin vähentää lähimpien vuosien aikana polttoaineenkulutusta 15, jopa 30 prosenttia SAS:n kotimaisilla, pohjoismaisilla ja keskipitkillä reiteillä. Operatiiviset prosessit, esimerkiksi mahdollisimman suorat lennot, jossa myös lennonjohtotoiminnalla on iso rooli, ovat yksi keino välttää liiallista polttoaineen kulutusta ja siten päästöjä.
Koneet kevyemmiksi – jopa tax free -myynti lopettaen
Lentoyhtiö voi valita koneisiinsa jopa kevyemmät istuimet ja matot, kuten SAS tekee. Kevyempi kone kuluttaa vähemmän. SAS on lopettanut jopa tax-free myynnin koneissaan. Näiltäkin osin koneen kuorma vähenee, kun monesti meno-paluuna kuljetetut, usein nestemäiset tuotteet jäävät koneen kuormitusta rasittamasta.
Biopolttoaineet ja päästöjen kompensointi ovat silta tulevaan
Uudet synteettiset tai biopolttoaineet ovat energiayhtiöiden ja lentoyhtiöiden yhteinen ponnistus. ”Biopolttoaineiden avulla voidaan päästä jopa 80 % pienenpiin päästöihin kuin perinteisellä fossiilisella polttoaineella”, sanoo Sandlund.
Biopolttoaineiden käytön edistämiseksi SAS tarjoaa lentomatkustajilleen mahdollisuutta ostaa heidän osaltaan käytetty polttoaine biopolttoaineeksi, SEK 100 eli noin 10 euroa 20 minuutin lentoaikaa kohden. Biopolttoaine on toistaiseksi tuntuvasti perinteistä kerosiinia kalliimpaa ja samalla sen saatavuutta vaivaa niukkuus. ”Mutta biopolttoaineet ovat vähintäänkin silta johonkin uuteen, kestävään ratkaisuun”, sanoo Karl Sandlund.
Sähkössä tulevaisuus?
Onko pitkän tähtäimen energiaratkaisu myös ilmaliikenteessä sähkö? Monia hankkeita sähkön valjastamiseksi myös lentokoneiden energialähteeksi on vireillä ja kevyellä lentokalustolla on jo toimivia toteutuksia olemassa. Sandlund sanoo uskovansa teknologian kehitykseen myöstässä suunnassa ja jo 2030 -luvun tuovan uutta valoa sähköiseen asiaan.”Teknologisten innovaatioiden nopeaakin kehitystä ei pidä aliarvioida.”
SAS myös kompensoi lentoyhtiönä joidenkin avainasiakasryhmiensä hiilijalanjäljen. Näitä ovat SAS Eurobonus -kanta-asiakasohjelmien jäsenet, nuoret matkustajat sekä yhtiön oma henkilöstö.
Kaikilla tavoitteet
Edelleen matkustamojen asiakastarjoilussa muovipakkaukset ja -tuotteet eliminoidaan pois tai ainakin minimiin. ”Itse asiassa kaikilla SAS:n osastoilla ja toiminnallisuuksilla on omat tavoitteensa tehdä asiat kestävämminja ympäristöä suojellen”, sanoo Sandlund.
SAS:n skandinaaviset kotimaat ovat nekin liikenteellisesti keskenään erilaisissa asemissa jopa maantieteensä vuoksi, ja toki myös Suomeen verrattuna. Tanska on osa Manner-Eurooppaa ja Ruotsistakin pääsee siltaa pitkin maitse Keski-Eurooppaan. Vaihtelevien pinnanmuotojen Norjassa lentoliikenne myös kotimaassa on isommassa roolissa kuin muissa Skandinavian maissa. Pohjoismaista Suomi on liikenneyhteyksiltään saari niin lännen kuin etelän suuntaan, vaikka meillä onkin pitkä maaraja idässä. Ihmiset tarvitsevat lentomatkustusta jatkossakin.