, |
Suomalaisten ahkera kesämatkailu kotimaassa toi bisnestä joillekin matkailuyrityksille. Isossa kuvassa matkailuala tarvitsee kuitenkin kiihkeästi kansainvälisen matkustuksen käynnistymistä. Vaikka suomalaiset ovat alkaneet jo jossain määrin matkustaa ulkomaille ja jokunen ulkomaalainen on löytänyt tiensä Suomeen, matkailuyritykset tarvitsevat valtion taloudellista tukea niin kauan kuin niiden toimintaa rajoitetaan lainsäädännöllä ja viranomaisten linjauksilla. Keskeisten suomalaisten matkailujärjestöjen ja viranomaisten juuri julkaisemat matkailun kehitysarviot povaavat hidasta palautumista niin suomalaisten ulkomaan matkustukselle kuin ulkomaalaisten matkustukselle Suomeen. Vuonna 2021 koronakriisin arvioidaan leikkaavan ulkomaisten matkustajien kulutuksesta Suomessa 70–80 prosenttia. Suomalaisten ulkomaanmatkailusta syntyvä kulutus Suomessa vähenee puolestaan 76–86 prosenttia vuoden 2019 tasosta. Koronapandemiaa edeltävälle tasolle arvellaan päästävän aikaisintaan vuonna 2023. Matkailun kehitysarviot heijastavat hyvin matkailuyritysten haastavaa todellisuutta. ”Selvityksen optimistisempi arvio kuitenkin lupaa loppusyksyä ja talvea kohti viriävää kysyntää, mikä tukee monen ulkomaanmatkoja tuottavan yrityksen näppituntumaa asiakkaidensa heräämisestä yli puolentoista vuoden hiljaiselon jälkeen. Myös ulkomaisten matkailijoiden määrän odotetaan kasvavan vuoden loppua kohden”, iloitsee Suomen matkailualan liitto SMALin toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti. SMAL muistuttaa kuitenkin matkailualan puolentoista vuoden kiirastulesta ja tarpeesta saada valtiolta taloudellista tukea niin kauan kuin alan toimintaedellytyksiä sidotaan hallituksen linjausten kautta. Työ- ja elinkeinoministeriön suunnitelmat kohdennetusta kustannustuen viidennestä kierroksesta antavat toivoa matkailuyrityksille kriisin mahdollisesta selättämisestä sen avulla. Kansainvälisen matkustuksen käynnistyminen vaatii kuitenkin myös selkeää lainsäädäntöä ja käytäntöjä sekä ennen kaikkea kannustavaa viestintää. Suomen virallinen linja on erityisesti suomalaisten ulkomaan matkustukseen liittyen valitettavasti edelleen niin kielteinen, että suuri osa kansasta luulee, että on kiellettyä tai vastuutonta matkustaa Suomen rajojen ulkopuolelle. Samalla ruokitaan pelkoa ja epäluuloa Suomeen saapuvia ulkomaalaisia matkustajia kohtaan. ”Miksi ihmeessä Suomi halutaan sulkea ulos eurooppalaisen, puhumattakaan globaalin, yhteisön ulkopuolelle”, ihmettelee SMALin puheenjohtaja Anne-Marjut Väänänen. SMAL muistuttaa, että ennen pandemiaa 154 000 suomalaista työllistänyt teollisuudenala on riippuvainen osaavan henkilökunnan ohella selkeistä maahantulokäytännöistä ja kansainvälistä matkustusta koskevasta myönteisestä viestinnästä. Vaikka Suomen talouden sanotaan toipuneen koronakriisistä nopeasti, yhteiskunnan rattaat eivät toimi kunnolla ennen kuin kansainvälinen työ- ja vapaa-ajanmatkustus saadaan käyntiin. |