Koronapandemian jälkeen monet tapahtumajärjestäjät ovat joutuneet ihmettelemään takkuavaa lipunmyyntiä. Musiikkitalon tekemän laajan kyselytutkimuksen mukaan kotisohva vetää nyt puoleensa aiempaa voimakkaammin, mikä osaltaan selittänee yleisömäärien vähenemistä. Vaikka tapahtumia on saanut järjestää normaalisti jo vuoden verran, tapahtumien terveysturvallisuus mietityttää yhä osaa yleisöistä.
Koronapandemian aiheuttamat rajoitukset kestivät Suomessa kaksi vuotta. Tuona aikana tapahtumat olivat välillä kokonaan suljettuina, välillä käytössä oli erilaisia turvavälikatsomoita ja muita rajoituksia. Koronapassejakin vaadittiin asiakkailta muutaman kuukauden ajan.
Vaikka tapahtumiin osallistuminen oli kiellettyä tai parhaimmillaankin hankalaa, tapahtuma-alalla uskottiin, että kansalaisissa kytee “patoutunutta kysyntää”, joka kyllä purkaantuu rajoitusten poistuttua. Kun rajoitukset sitten poistuivat, moni tapahtuma joutuikin taistelemaan vaisujen myyntimäärien kanssa. Kesän festivaaleista peruttiin useita kymmeniä huonon ennakkomyynnin vuoksi, ja sama ilmiö jatkui syksyllä ja talvella.
Tapahtumia enemmän kuin koskaan – liikaakin?
Alkuvuoden uutisointien perusteella tapahtuma-alalla kuitenkin lyötiin viime vuonna useita ennätyksiä. Tapahtumia järjestettiin lukumääräisesti enemmän kuin huippuvuonna 2019. Ainakin siis tapahtumajärjestäjien keskuudessa oli patoutunutta kysyntää kahden laihan vuoden jälkeen. Toimialan, yritysten ja työntekijöiden kannalta oli tärkeää, että festivaalit saatiin vihdoin pidettyä ja konserttikiertueet järjestettyä.
Myös pääsylippuja myytiin kokonaisuutena enemmän kuin ennen pandemiaa. Miksi monet katsomot olivat kuitenkin tyhjempiä kuin aiemmin ja tapahtumia jouduttiin perumaan huonon lipunmyynnin takia? Osittain kyse lienee siitä, että yleisömäärä jakautui niin monen tapahtuman kesken, ettei kaikkiin riittänyt tarpeeksi kävijöitä. Se ei kuitenkaan selitä koko ilmiötä.
“Yleinen lähtemisen vaikeus”
Myös Musiikkitalossa Helsingin ydinkeskustassa huomattiin syksyllä aiempaa tyhjemmät katsomot. Syitä selvittääkseen Musiikkitalo lähetti kyselyn yli 13.000 asiakkaalleen ja sai yli 1800 vastausta. (Kyselyn virhemarginaali n. 2 %.) Kyselyn tulosten perusteella 25 % vastaajista on vähentänyt käyntejään musiikkitapahtumissa hieman ja 17 % huomattavasti. Yhteensä siis yli 42 % kyselyyn vastanneista arvioi käyvänsä musiikkitapahtumissa vähemmän kuin ennen koronaa. Vastaajista kaksi kolmannesta on yli 60-vuotiaita ja suurin piirtein yhtä suuri osuus naisia.
Suurin osa (53 %) käyntejään vähentäneistä kertoo syyksi sen, että rajoitusten aikana yksinkertaisesti tottui käymään musiikkitapahtumissa vähemmän. Vaikka siis rajoitukset ovatkin poistuneet, eivät konserttikäynnit enää kuulu samalla tavalla ohjelmaan. Voi olla, että tilalle on tullut muuta tekemistä (4 %), mutta monille kotisohvasta näyttää tulleen vetovoimatekijä: “Yleinen lähtemisen vaikeus”, kuten eräs vastaajista kirjoitti. Toisaalta lippuostoksilla käydään aiempaa vähemmän myös rahan säästämiseksi (24 %), ja varsin moni (15 %) on myös siirtynyt katsomaan konsertteja suoratoistopalvelujen kautta. Musiikkitalon asiakkaista monet esimerkiksi katsovat RSO:n konsertit Yle Areenasta.
Terveysturvallisuus huolettaa edelleen
Vaikka rajoitukset ovat poistuneet ja kasvomaskit lähes kadonneet katukuvasta, monia (35 %) Musiikkitalon asiakkaita huolettaa yhä tapahtumien terveysturvallisuus, ja joka toinen (52 %) kokee tapahtumapaikan terveysturvallisuudella olevan merkitystä konserttikäyntiä suunnitellessaan. Huoli ei kohdistu sinänsä Musiikkitaloon, sillä vastaajista 82 % kokee Musiikkitalon turvalliseksi vierailukohteeksi. Musiikkitalo saikin runsaasti kiitosta turvajärjestelyistään koronan aikana, ja monet näistä ovat käytössä edelleen.
Jos yleisöt siis halutaan palaamaan katsomoihin, pitää terveysturvallisuudesta yhä huolehtia. Muun muassa suuret väkijoukot ja käsihygienia mietityttävät monia tapahtumäkävijöitä. Kysyttäessä miten tapahtumapaikan pitäisi parantaa terveysturvallisuutta, 63 % vastaajista ilmoittaa jonotustilanteiden ja ruuhkien karsimisen, ja lähes yhtä monelle (57 %) käsidesin saatavilla pitäminen on tärkeää. Puolet vastaajista toivoo, että tapahtumapaikalla edelleen muistutettaisiin asiakkaita käsi- ja yskimishygieniasta ja muista koronan aikana opituista hyvistä tavoista.
Huoli terveydestä ei siis suinkaan ole vielä poistunut, mistä kertoo myös se, että vain 5 % vastaajista pitää terveysturvallisuustoimenpiteitä kokonaan tarpeettomina.
Musiikkitalo kiinnittää huomiota terveysturvallisuuteen
Kilpailu kansalaisten vapaa-ajasta vaikuttaa olevan tiukempaa kuin koskaan aiemmin. Konserttien ja muiden tapahtumien koviksi vastustajiksi ovat nousseet kotisohva ja suoratoistopalvelut sekä muut harrastukset ja ajanvietteet.
“Vaikuttaa siltä, että patoutunutta kysyntää ei ainakaan enää ole, vaan tottumus jäädä kotiin on sitä vahvempi ilmiö”, pohtii Musiikkitalon myynti- ja markkinointipäällikkö Juha Paaso. “Muistuttaaksemme kulttuuritapahtumien riemusta ja saadaksemme yleisöt takaisin saleihin olemme panostaneet aiempaa enemmän tapahtumien markkinointiin, ja näin on varmasti jatkettava vielä hyvän aikaa. On myös tärkeää varmistaa tapahtumille riittävän pitkät myynti- ja markkinointiajat.”
Musiikkitalo sai koronan aikana valtavasti kiitosta hygieniasta, ohjeistuksista ja poikkeusjärjestelyistään. Vaikka massiivisimmista toimenpiteistä on luovuttu, esimerkiksi isot käsidesiautomaatit tervehtivät edelleen taloon tulijaa kaikilla sisäänkäynneillä. Myös esimerkiksi lipuntarkastusta on muutettu siten, että jonoja syntyisi mahdollisimman vähän. “Haluamme kaikin tavoin varmistaa sen, että Musiikkitalo on turvallinen paikka vierailla jatkossakin. Konsertti-iltana on tarkoitus nauttia musiikista, ei murehtia muita asioita, “ sanoo Paaso.
Kysely lähetettiin tammikuussa 2023 yli 13 000 Musiikkitalon asiakasrekisteriin kuuluvalle konserttikävijälle ja siihen saatiin yli 1800 vastausta (virhemarginaali n. 2 %). Kyselyssä kartoitettiin muutoksia vastaajien musiikkitapahtumissa käynneissä koronarajoitusten päättymisen jälkeen sekä konsertin oheispalveluihin liittyviä mieltymyksiä.