Suomen matkailualan liitto ry SMALin syyskokoustapahtuma 2023 järjestettiin Radisson Blu Royal -hotellissa Helsingissä 10. lokakuuta 2023. Estradille nousi SMALin oman väen ja muutamien kutsuttujen ammattilaisten lisäksi kolme mielenkiintoista puhujaa: ELO:n pääekonomisti Tiina Helenius, Finnairin jättävä toimitusjohtaja Topi Manner sekä Ulkopoliittisen instituutin virkavapaa johtaja, nykyinen presidenttiehdokas Mika Aaltola. Työohjelman lisäksi päivään sisältyi SMALin sääntömääräinen syyskokousosuus. Paikalla oli yhteensä n. 100 SMALin jäsentä, puhujaa ja muuta osallistujaa.
SMALin toimitusjohtaja Heli Mäki-Fräntin tervetulotoivotuksen ja hallituksen puheenjohtaja Anne-Marjut Väänäsen kokousavauksen jälkeen Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö ELO:n TV:stä ja myös SMALin aikaisemmista yhteyksistään tuttu pääekonomisti Tiina Helenius valotti kansainvälisen talouden ajankohtaisia kehityskulkuja.
”Talouden käänne hyvään suuntaan on jo tapahtunut, mutta taso ei vielä tyydytä. Korot eivät vielä käänny laskuun, päinvastoin edessä voi olla vielä yksi Euroopan Keskuspankin (EKP) koronnosto. Inflaation kääntämisen sykli on helposti 2-2½ vuotta”, sanoi Helenius. ”Globaali kasvu Euroopan, USA:n ja Kiinan välillä on eriytynyt. Euroopassa Saksaa ja Suomea lyödään lujimmin ja ne ovat heikentyneet muita maita enemmän”, sanoi Helenius ja totesi, että Suomi tarvitsisi kipeästi matalampia korkoja.””EKP:n rahapolitiikan kiristys tuntuu nyt koko voimallaan Suomessa.” Loppuvuodeksi Helenius ennustaa Suomeen lievää taantumaa. ”Valtiontalouden menot on mitoitettava talouden kantokykyyn. Tämä asia on hoidettava talouskasvulla ja tuottavuudella, ei leikkaamalla”, ohjeisti Helenius.
Finnairin jo eroilmoituksensa jättänyt toimitusjohtaja Topi Manner kävi läpi ’kaksoiskriisin’, siis pandemian ja Venäjän Ukraina-aggression ja ilmatilan sulkemisen seurauksia Finnairille. ”700 henkilöä on irtisanottu, miljardi euroa tappiota ja kolme miljardia uutta velkaa”, kuvasi Manner järisyttävän. brutaalin kriisin vaikutuksia. Yhteensä työtä tekevä henkilöstö Finnairissa on pienentynyt 1300-1400:lla henkilöllä.
”Venäjän ilmatilan sulku oli jopa suurempi paha kuin pandemia. Lentoaika ja samalla polttoaineen kulutus Aasian kohteisin kasvoivat kumpikin 40%, mutta samaan aikaan polttoaineen hinta on myös noussut tuntuvasti”, sanoi Manner. ”Lentoaikojen kasvu myös aikaansai koneiden 24 tunnin kierron menetyksen ja se toi puolestaan lisää kustannuksia lentävän henkilökunnan kuluihin.” Kaikenkaikkiaan lentämisen kustannukset Mannerin mukaan ovat kasvaneet jopa 100 %.
Viimeaikainen lentohintojen nousu liitettynä globaalisti mm. konepulan vuoksi vähentyneeseen kapasiteettiin, tarjontaan on kuitenkin mahdollistanut uutta kannattavuutta lentoyhtiön näkökulmasta.
Parempaa kannattavuutta on haettu myös uusilla työskentelytavoilla, esimerkiksi tekniikassa, huollossa ja lentoasemilla vaikkapa ’kääntämällä kone kuin kone 45:ssä minuutissa’.
Valtavan ja äkillisen shokin jälkeen Finnair on suuntautunut uudelleen: länteen lähinnä yhdysvaltalaisten oneworld-kumppaneiden kanssa yhteistyössä ja etelään ja Lähi-itään Qatar Airways kanssa yhteistyössä. Myös liikennettä Intiaan on lisätty. ”Verkosto onkin nyt tasapainoisempi 100 lentokohteella”, sanoo Topi Manner ja arvioi, että Venäjän ilmatila saattaa pysyä suljettuna pitkään.
Myös myynnissä ja jakelussa tapahtuu muutoksia. ”Jakelun teknologiamurros hyödyttää asiakasta ja koko toimialaa. Yhä useampi asiakas suunnittelee ja ostaa matkansa netissä”, sanoi Manner.
”Tavoitteena on kassavirtaa tuottava kannattava kasvu keskipitkällä aikavälillä”, jatkoi Topi Manner. Finnair aikoo kasvaa markkinoiden mukana ja yhtiötä kehitetään itsenäisenä lentoyhtiönä.
Lisää Finnair-kuulumisia Mannerin jälkeen kertoi yhtiön VP Global Sales Jenni Suomela täsmentäen mm. käytännön toimintaohjeita Finnair-kontakteineen matkatoimistoväelle.
Mollivoittoista maailmalla
SMALin syyskokouspäivän päätteeksi korokkeelle nousi nyt presidentinvaalien alla kampanjoiva, Ulkopoliittisen instituutin johtajan tehtävästä vapaalla oleva Mika Aaltola. Hänen aiheensa oli otsikoitu ”Keskinäisriippuvuudet ja Suomen turvallisuus”. Aaltolan presentaatio sai SMALin väeltä arvion ’mollivoittoinen’, mutta liekö se tämän päivän geopolitiikan realismia, missä Aaltola lienee tiedon päällä. Lisää painetta tummempiin sävyihin toi juuri kokousiltapäivän uutinen Suomen ja Viron välisen kaasuputken ja puhelinkaapelin vaurioitumisesta. Tapahtuneessa arvioitiin jopa sabotaasin olevan mahdollista. Samaan aikaa Lähi-itä kärsii palestiinalaisen Hamasin iskujen ja Israelin vastareaktion alla ja kaikki tämä Euroopassa jo pitkään velloneen Ukraina sodan lisäksi.
Hyvin suureen hilpeyteen ei todellakaan maailmanpolitiikkaa päätoimisesti seuraavalla miehellä ole aihetta. ”Vuonna 1989 Eurooppa juhli Berliinin muurin murtumista. Nyt meidän rajallamme rakennetaan aitaa naapurimaata vastaan. Kun Berliinin muuri murtui, ei aitoja enää pitänyt tulla eikä tehdä”, peilasi Aaltola. ”Mikä on se kansainvälinen yhteisö, joka voisi puuttua asioiden kulkuun nyt Israelissa, Gazassa tai vaikkapa Ukrainassa?”, kysyi Aaltola retorisesti. Yksi ajatus olisi luoda Pohjoiselta jäämereltä Puolan kautta kohti etelää vakauden vyöhyke, jonka funktio olisi tulpata Venäjän aggressio.
Tuottaako turismi rauhaa? kysyttiin Mika Aaltolalta, mutta yksiselitteistä vastausta on vaikea antaa.
”Me uskoimme, että demokrattiset maat eivät sodi keskenään, mutta kun ’drop-out’-valtiot löytävät toisensa, näyttää tapahtuvan kamalia.”
Aaltolan mukaan Kiina on globalisaation suuri edunsaaja ja vaatiikin paljon, että Kiina lähtisi Venäjä tielle.
Sääntömääräisessä kokousosuudessa täydennettiin SMALin matkanjärjestäjä-, matkapalvelu- ja Suomi-johtokuntien kokoonpanoja vuoden aikana tapahtuneiden henkilömuutosten vuoksi.
Kuva ylimpänä: SMALin syyskokouksessa palkittiin hiljattain päättyneessä SUSTOUR-projektissa Travelife Partner – Committed to sustinability tai Travellife Certified – Excellence in sustainability -kunniakirjoin koko joukko suomalaisia matkakaupan toimijoita. Osa oli saanut huomionosoituksensa jo aikaisemmin. Kuvassa palkittujen kanssa äärimmäisenä oikealla SUSTOUR-hanketta SMALissa luotsannut Jenni Kemppainen.