Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n yleiskokous äänesti 1.12.2023 neuvoston jäsenistä vuosille 2024–2025. Suomi valittiin 40 jäsenmaan muodostamaan neuvostoon.
”Aänestystulos on seurausta pitkäjänteisestä työstä. Kiitos kuuluu kaikille suomalaisen merenkulkualan toimijoille”, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo. ”Neuvoston jäsenenä Suomi voi entistä paremmin vaikuttaa alan kehitykseen.”
Suomi korosti uusia teknologioita ja koulutusta
Suomi painotti kampanjassaan kolmea tavoitetta:
1. Kestävä merenkulku – välttämättömyys ja mahdollisuus
2. Uudet teknologiat – potentiaali käyttöön turvallisuuden ja hyvinvoinnin
edistämiseksi
3. Koulutus ja tasa-arvo merenkulun keskiössä
Neuvoston jäsenenä Suomella on paremmat mahdollisuudet edistää mm. näitä tavoitteita.
IMO:lla (International Maritime Organization) on keskeinen rooli merenkulun kansainvälisten sääntöjen kehittämisessä. Jäsenmaista koostuva neuvosto ohjaa kokonaisvaltaisesti järjestön työtä yleiskokousten välisenä aikana.
IMO:ssa on 175 jäsenmaata ja Suomi on ollut järjestön jäsen vuodesta 1959. Viimeksi Suomi oli neuvoston jäsen vuosina 1998–1999 ja 2000–2001.
Mitä seuraavaksi?
Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n yleiskokous jatkuu 6.12. asti Lontoossa. Uusi neuvosto aloittaa työnsä 1.1.2024.
Lähde:
liikenne-ja viestintäministeriö (lvm)