Suomen Liikematkayhdistys ry FBTA kokosi jäsenensä kevätkokoukseen Helsinkiin huhtikuun lopulla 25.4.2024. Tapahtuma koostui totuttuun tapaan sekä sääntömääräisestä kokousosuudesta että työ- eli ammattiohjelmasta, jossa puitiin useaa ajankohtaista aihetta. Ennen kaikille yhteisiä kokouksia FBTA:n ostaja- ja partnerijäsenet käsittelivät omat agendansa erillisissä ryhmäkokouksissaan. Kokouspäivän tapahtumiin osallistui noin 75 liikematkakaupan ja matkahallinnon ammattilaista.
Kokoustapahtuman avauspuheenvuoron käyttivät yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Mirja Kivimaa (Outokumpu Oyj) sekä FBTA:n toiminnanjohtaja Sari Viljamaa. Kokouspaikan Original Sokos Hotel Presidentin tervehdyksen ja tervetulon toivotukset lausuivat hotellinjohtaja Hannele Laurila ja myyntiryhmän päällikkö Timo Saarinen.
FBTA:n sääntömääräisen kokouksen puhetta johtamaan valittiin Taina Saarikoski (Trimble Finland, kuvassa yllä vas.) ja sihteerin tehtävät hoiti FBTA:n toiminnanjohtaja Sari Viljamaa (yllä oik.) . Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2023 toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunnot. Vastuuvapaudet tilivelvollisille myönnettiin soraäänittä, mikä olikin luontevaa myös siksi, että yhdistyksen talous vuodelta 2023 näytti ylijäämää viimeisen viivan alla.
Liikematkustuksen trendit
Iltapäivän ammattiohjelmassa tutustuttiin aluksi Amadeus Business Travel Trends 2024 -tutkimuksen tuloksiin, joihin johdatteli Amadeus Finlandin myyntijohtaja Janne Aarniovuori.
Liikematkustuksen trendit oli jaoteltu jopa seitsemään erilaiseen ilmentymään. Tehokkuutta liikematkoihin haetaan mm. matkan useammalla samanaikaisella syyllä, ts. ei matkusteta pelkästään yhden tapaamisen vuoksi ja näin matkan kestoa voidaan perustellusti kasvattaa jopa pitemmäksi. Kustannusten, ajan ja ympäristörasituksen hallinta ja säästö ovat nostaneet merkitystään. Henkilökohtaisten tapaamisten arvo on samalla noussut, kun niiden frekvenssi on saattanut vähentyä. Aarniovuori mainitsi käsitteen power lunch 2.0 eli lounastilaisuudet, joissa paitsi syödään lounasta, myös tutustutaan liikekumppaneihin ja puhutaan muustakin kuin suoranaisesti bisnesasioista.
Myös käsitteet blended itineraries, bleisure ja workations liittyvät matkoihin, joilla on selkeä businesstavoite, usein myös mahdollinen etätyöosuus, mutta joihin yhdistetään samalla vapaa-ajan asioita. Tämän sanotaan kulminoituvan etenkin Z-sukupolven elämän kokonaisvaltaisen menestyksen tavoittelussa – ja nyt jo puolet aktiivisesta työvoimasta edustaa Z-sukupolvea. Myös erilaiset yhteiset, jopa äärimmäiset selviytymisen kokemukset ja elämykset saatetaan valjastaa luomaan ja kasvattamaan työyhteisön yhteenkuuluvuuden henkeä.
Kestävän kehityksen tavoitteet, halu tehdä ympäristöasioissa jopa enemmän kuin virallisesti määritellyt tavoitteet, peilaavat myös liikematkatyön maailmaa. Esimerkiksi neljän päivän työviikkoa voidaan perustella hiilijalanjäljen pienentymisellä.
Eräs liikematkustuksen trendeistä kumpuaa digitaalisuudesta. Paperikuitit – ja tositteet halutaan historiaan, myös siitä syystä, että paperilaskun manuaalinen käsittely pelkästään saattaa aiheuttaa jopa 100 euron kulut yrityksille.
Tietenkin eräs päivänpolttava ykkösaihe, tekoäly (AI) on myös Amadeuksen liikematkakaupan trendien listassa. AI:n ja virtuaalisten assistenttien odotetaan aikaansaavan itsevarattujen liikematkojen vallankumouksen. Kääntääkö AI myös vieraiden kielten opiskelemisen ja osaamisen tarpeet päälaelleen, kun monet asiat voidaan kääntää kieleltä toiselle tekoälyllä jo nyt reaaliajassa?
Ajankohtaista lentoliikenteessä ja -matkustuksessa
Finavian reittikehitysjohtaja Petri Vuori valotti lentoliikenteen maailman nykykuulumisia. ”Helsinki-Vantaan laajennushankkeen uusin vaihe on valmis, mutta päivittäinen kehitystyö jatkuu: mm. lounge- ja ravintolapalveluita laajennetaan. Lentoasema saa aivan näinä aikoina uuden suuren Strawberry -hotellikokonaisuuden kongressitiloineen.” Vuori totesi, että lentoasemien monimuotoinen ravintolatarjonta on noussut uuteen arvoon, kun ruokatarjoomukset lennoilla ovat viime aikoina muuttuneet.
”Matkalaukkujärjestelmiä Helsinki-Vantaalla päivitetään kesäkuussa ja ne on tarkoitus saada jopa nykyistä nopeammiksi. Vuori totesi, että monilla etenkin suurilla lentoasemilla on jo nyt kapasiteettirajoituksia laskeutumisten ja nousujen osalta. Kasvua haetaankin jatkossa suuremmilla konetyypeillä.” Omat tilanteensa synnyttää eräiden suurten lentokone- ja moottorivalmistajien hankaluudet toimittaa koneita lentoyhtiöille ja teknisten seikkojen aiheuttamat lentokiellot, jotka leikkaavat myös muutamien eurooppalaisten lentoyhtiöiden operaatioita Suomeen.
Petri Vuoren mukaan Euroopan lentoliikenteessä nyt kasvu jatkuu sekä IATA:n että lentoasemien katto-organisaatio ACI:n ennusteiden mukaan. ”Samalla kausivaihtelu näyttää voimistuvan eli hiljaisista kausista uhkaa tulla yhä hiljaisempia.”
Vuori käsitteli myös EU:n lentoliikenteen päästöasioita EU Green Deal , ReFuel EU Aviation eli SAF-polttoaine- ja Emission Trading Scheme -käsitteitä avaamalla. Petri Vuori totesi, että EU:n sisäisessä lentoliikenteessä on uhkana polttoainekustannusten jopa tuplaantuminen lähivuosina.
Ulkoministeriön kontaktipinta
FBTA:n kevätkokouspäivässä kuultiin myös Ulkoministeriön maahantuloasiain yksikön päällikön Katja Luopajärven katsaus mm. EU:n viisumivapaasta matkustuksesta, jonka piiriin kuuluu 61 maata sekä Hongkong, Macao ja Taiwan. ”Tuorein, 1.1.2024 voimaantullut viisumivapaus koskee Kosovoa”, totesi Luopajärvi.
UM:n Outi Saarikoski painotti yli 150 maasta julkaistaviin matkustustiedotteisiin tutustumisen tärkeyttä sekä matkustusilmoituksen tekemistä.
”Matkustusilmoituksen tekeminen on ilmainen lisävakuutus ulkomailla matkustaville. Sen avulla saa päivitettyä tietoa suoraan älylaitteeseensa, jos matkustusalueella tapahtuu jotain poikkeuksellista. Samalla UM:lle syntyy käsitys siitä, paljonko suomalaisia kulloisellakin mahdollisella kriisialueella on.”
CSRD-direktiivin raportointivelvoite
FBTA:n ammattiohjelmassa PwC:n lakiasiantuntija, johtaja Saara Vahvaselkä valotti EU:n Corporate Sustainability Reporting (CSRD) -direktiiviä, joka tuo muassaan huomattavasti laajentuneet kestävän kehityksen raportointivelvoitteet yrityksille. Direktiivin Scope3-säännös tuo yrityksille vaatimuksen raportoida myös liikennevälineiden kuten lentojen, autojen, junien sekä majoitustoiminnan aiheuttamia kansainvälisen GHG-protokollan mukaisesti laskettuja päästöjä.
”Isot yritykset, henkilöstöä 250 ja liikevaihtoa 50 MEUR, käytännössä usein pörssiyhtiöt, joutuvat raportoimaan CSRD:n mukaisesti jo kuluvan vuoden 2024 aiheutuneet päästöt ensi vuoden 2025 puolella ja pienemmät yritykset asteittain vuosista 2025-2029 alkaen. Mutta pienetkin yritykset voivat joutua raportoimaan arvoketjussa ylöspäin”, korosti Vahvaselkä. ’Aikamoinen viidakko’, oli kuulijoiden reaktio monelle vielä aika uuteen EU-vaatimukseen.
Toiminnanjohtaja Sari Viljamaa päätti moniaiheisen kokouspäivän yhteenvetoon ja kertoi FBTA:n tulevista kokoontumisista, kuten GBTA:n ja pohjoismaisen NBTS:n yhteinen suurtapahtuma Kööpenhaminassa ensi syksynä.