Eteläisemmän Suomen kohteet kuitenkin nyt hyvässä kasvussa
Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä on myynnissä matkoja Suomeen aikaisempaa enemmän. Valtaosa valmismatkoista on Lappiin, mutta tuotanto Järvi-Suomeen sekä rannikon ja saariston alueelle kasvaa nyt nopeasti.
Keskieurooppalaisille on tarjolla pakettimatkoja Suomeen 46 % enemmän kuin vuosi sitten ja 75 % enemmän kuin vuonna 2016. Tiedot perustuvat Nordic Marketingin tuottamaan Market Check -matkanjärjestäjäkartoituksen tietoihin. Tämän vuoden aikana mukaan on tullut lukuisia uusia ryhmämatkanjärjestäjiä ja ensi vuonna Suomeen matkoja myyviä matkanjärjestäjiä ennustetaan olevan jo yli 500.
Valtaosa pakettimatkoista on Lappiin, jossa valmismatkoja on johdonmukaisesti paketoitu keskieurooppalaisten tarpeisiin jo 1990-luvulta alkaen. Muu Suomi kuroo parhaillaan Lapin etumatkaa kiinni ja rannikolla valmismatkojen määrä on kasvanut jopa 146 % kahdessa vuodessa.
Rannikon ja saariston alueella on Suomen matkailualueista suurin kasvupotentiaali ja kyky luoda uudenlaisia matkoja yhdistämällä vahva kulttuurisisältö luontokokemukseen, sanoo Business Finlandin Visit Finland -yksikön Saksan edustaja Jyrki Oksanen.
Rannikon, saariston ja Järvi-Suomen ainutlaatuisuus ja mahdollisuudet kansainvälisen matkailun vetovoimatekijöiksi on tunnistettu jo vuosikymmeniä sitten. Alueilla toimivat matkailuyritykset ovat kuitenkin erittäin pieniä, pääosin mikroyrityksiä, joiden pääsy kansainvälisille markkinoille edellyttää yhteistyötä ja ohjelmapalveluiden ja majoituksen yhdistämistä, jotta syntyy markkinoille sopivia kokonaistuotteita.
Syksyllä 2015 käynnistyivät Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamat ja Visit Finlandin koordinoimat kasvuohjelmat Merellinen saaristo ja hyvinvointimatkailua vahvasti myös Järvi-Suomessa kehittänyt FinRelax. Ohjelmien yhtenä päätavoitteena oli uusien tuotteiden määrän kasvattaminen kohdemarkkinoiden jakelukanavissa. Kummankin kasvuohjelman päämarkkinaksi valittiin Saksa.
Kasvuohjelmat toivat Visit Finlandille tarvittavia resursseja alkaa laajentaa tuotantoa, kouluttaa matkanjärjestäjiä ja markkinoida Suomen matkailutarjontaa eri jakelukanavissa. Kasvuohjelmat päättyivät käytännössä vuoden 2017 loppuun, mutta työ jatkuu hallituksen keväällä 2017 puoliväliriihessä matkailun kehittämiseen myöntämän lisärahoituksen turvin.
– Vaikka rannikon ja Järvi-Suomen alueiden valmismatkojen määrää onnistuttiin erillisrahoitettujen projektien avulla lisäämään, tarvitaan vielä paljon myynti- ja markkinointityötä ennen kuin se realisoituu vastaaviksi kasvuluvuiksi yöpymisissä ja matkailutulossa, Oksanen muistuttaa.
Huhtikuuhun asti ulkomaiset yöpymiset olivat kasvaneet 21 kuukautta peräkkäin, ja niistä 14 kuukautta kaksinumeroisin luvuin. Kesällä 2018 ulkomaiset rekisteröidyt yöpymiset kääntyivät tilastoissa miinusmerkkisiksi. Heinäkuu oli kuitenkin toiseksi paras heinäkuu ikinä, jos ennätyksellisen hyvää matkailuvuotta 2017 ei huomioida.
Edellytykset matkailun kasvulle on luotu vuosien pitkäjänteisellä kehitys- ja markkinointityöllä. Suomen 100-vuotisjuhlavuotena monet suomalaiset teemat ja ilmiöt kiinnostivat ympäri maailman, mikä synnytti matkailulle ainutlaatuisen momentumin. Sitä meillä ei ole varaa hukata. Nyt tarvitaan entistä enemmän myyntiä ja markkinointia maailmalla, jotta Suomi ei unohdu. Suomi-tuotteiden saaminen myyntiin kansainvälisiin jakelukanaviin ja Suomen tunnettuuden lisääminen edellyttää pysyvää ja tasoltaan riittävää valtion rahoitusta, sanoo Business Finlandin Visit Finland -yksikön johtaja Paavo Virkkunen.
Saksa nousi viime vuonna Suomen toiseksi tärkeimmäksi lähtömaaksi rekisteröidyillä yöpymisillä mitaten. Eniten yöpymisiä tuli Venäjältä (821 900) ja Saksasta (622 900), jossa kasvua oli jopa 15 %. Saksa on rannikon ja saariston alueella, Järvi-Suomessa ja Lapissa toiseksi tärkein ja pääkaupunkiseudulla kolmanneksi tärkein lähtömaa. Kesäkaudella Saksa on Ruotsin jälkeen toiseksi tärkein ja talvikaudella kolmanneksi tärkein markkina Venäjän ja Iso-Britannian jälkeen. Saksalaisten matkailun kokonaisvolyymistä Suomeen suuntautuu vajaa 0,5 %. Suomen saavutettavuus on viime aikoina parantunut merkittävästi Finnairin, Lufthansan ja easyJetin avattua uusia reittejä ja lisättyä kapasiteettia. (EH)