Koronakriisi on iskenyt rajusti matkailu- ja ravintola-alan yrityksiin ja sen työntekijöihin. Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRalla ja Palvelualojen ammattiliitto PAMilla on syvä huoli alan yritysten ja työpaikkojen turvaamisesta. Osapuolet ovat sopineet lomautusilmoitusajan ja yhteistoimintalain mukaisen kutsu- ja neuvotteluajan lyhentämisestä. Työehtosopimuksen voimassaoloa jatketaan entisin ehdoin 30.9.2020 asti. MaRa vetoaa hallitukseen, jotta hallitus laatisi monipuolisen pelastuspaketin yritysten ja työpaikkojen turvaamiseksi.
Koronakriisi uhkaa vakavalla tavalla matkailu- ja ravintola-alan yritysten ja työpaikkojen olemassaoloa. Palvelujen kysyntä on heikentynyt toimialalla nopeasti ja merkittävästi. Tämän vuoksi työmarkkinaosapuolet ovat neuvotelleet yhteistoimintamenettelyn ja lomautusten nopeuttamisesta kriisitilanteen helpottamiseksi.
Työnantaja voi antaa yhteistoimintaneuvotteluesityksen kolme päivää ennen neuvotteluja laissa olevan viiden päivän sijaan. Neuvotteluihin käytettävä aika lomautettaessa on viisi päivää laissa säädetyn 14 päivän sijaan. Neuvottelujen aikana työpaikoilla voidaan sopia lyhyemmästäkin ajasta. Lomautusilmoitusaika on viisi päivää laissa säädetyn 14 päivän sijaan.
Työntekijän omailmoitus hyväksytään sairausajan palkanmaksun perusteeksi 3–7 päivän ajaksi flunssan ja koronaviruksen kaltaisten oireiden vuoksi. Sama ilmoitustapa koskee alle 10-vuotiaan lapsen sairastumista. Kaikki muutokset tulevat voimaan 19.3.2020.
Työmarkkinaosapuolet siirsivät matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelualojen työehtosopimuksen päättymään 30.9.2020 entisin ehdoin.
”Kiitän Palvelualojen ammattiliittoa siitä, että olemme löytäneet yhteisiä ratkaisuja koronakriisin toimialallemme aiheuttaman taloudellisen ahdingon helpottamiseksi ja työpaikkojen säilyttämiseksi. Tämä ratkaisu on osa toimialan yritysten ja työpaikkojen pelastamista. Se auttaa yrityksiä sopeuttamaan henkilökustannuksiaan nopeammin palvelujen kysynnän romahtamiseen”, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.
Palvelujen kysyntä on romahtanut esimerkiksi kongressi- ja tapahtumatoimialalla kokonaan, ravintoloissa 70 prosenttia ja hotelleissa jo nyt noin 60 prosenttia ja väheneminen jatkuu kohti nollaa.
Valtion suora rahallinen tuki välttämätön
”Matkailu- ja ravintola-ala ei selviä tästä kriisistä ilman mittavia valtion tukitoimia. Toimialan yritykset tarvitsevat muiden Pohjoismaiden tapaan valtion suoraa rahallista tukea. Sinänsä tarpeelliset verojen ja julkisten maksujen eräpäivien siirrot sekä Finnveran ja pankkien edullisin ehdoin myöntämät lainat eivät riitä. Arvioimme, että ilman mittavaa valtion suoraa tukea pahimmillaan jopa tuhansia matkailu- ja ravintola-alan yrityksiä ajautuu konkurssiin ja kymmenet tuhannet työntekijät joutuvat työttömiksi. Valtion tulisi kohdistaa tukensa niille toimialoille, jotka kärsivät koronakriisistä raskaimmin”, Timo Lappi sanoo.