Finnairin liikevaihto, matkustajamäärä ja vertailukelpoinen liiketulos laskivat merkittävästi koronaviruksen vaikutuksen takia vuoden 2020 ensimmöisellä neljänneksellä.
Finnairin osavuositulos tammi–maaliskuu 2020 (Q1)
- Osakekohtainen tulos oli -1,14 euroa (-0,33).
- Liikevaihto laski 16,0 prosenttia vertailukaudesta ja oli 561,2 miljoonaa euroa (668,2).*
- Yksikkötuotto (RASK) laski 7,3 prosenttia. Yksikkötuotto kiintein valuuttakurssein laski 7,5 prosenttia.
- Yksikkökustannus (CASK) nousi 5,1 prosenttia, ja yksikkökustannus ilman polttoainetta (CASK ex fuel) nousi 4,0 prosenttia.
- Polttoainekustannukset laskivat vain 1,3 miljoonaa euroa (-0,9 %). Vaikka kapasiteettia leikattiin koronavirusvaikutusten vuoksi, polttoaineen hinnan** vaikutus kumosi lähes kokonaan polttoaineen kulutuksen vähenemisen vaikutuksen.
- Vertailukelpoinen liiketulos oli -91,1 miljoonaa euroa (-16,2). Liiketulos oli -95,6 miljoonaa euroa (-17,6).
- Rahoituserien nettokulut kasvoivat merkittävästi ja 55 miljoonaa euroa niiden kasvusta liittyi polttoaine- ja valuuttasuojauksiin, jotka uudelleen luokiteltiin tuloslaskelmaeräksi muista laajan tuloksen eristä.
- Liiketoiminnan nettorahavirta oli -133,5 miljoonaa euroa (148,3) ja investointien nettorahavirta -67,3 miljoonaa euroa (-70,2).***
- Matkustajamäärä laski 15,6 prosenttia 2,7 miljoonaan (3,1).
- Tarjotut henkilökilometrit (ASK) laskivat 9,4 prosenttia.
- Matkustajakäyttöaste oli 72,6 prosenttia (-5,7 prosenttiyksikköä).
***Investointien nettorahavirta sisältää vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 49,2 miljoonaa euroa lunastuksiarahamarkkinarahastoista tai muista yli kolmen kuukauden päästä erääntyvistä rahoitusvaroista. Nämä sijoitukset ovat osa konsernin maksuvalmiuden hallintaa.
Tulevaisuuden näkymät
29.4.2020 annettu ohjeistus:
Finnairin tämänhetkinen oletus on, että se operoi koronavirustilanteen vuoksi nykyistä minimiverkostoaan koko toisen vuosineljänneksen ajan. Samalla yhtiö arvioi, että lentoliikenteen elpyminen alkaa vaiheittain heinäkuun 2020 alusta. Elpymisen nopeutta ei kuitenkaan tässä vaiheessa voi arvioida, minkä vuoksi vuoden 2020 toisen puoliskon näkyvyys on edelleen heikko. Finnair varautuukin erilaisin skenaarioin siihen, että sillä on kyky nopeasti sopeuttaa kapasiteettiaan muuttuvan kysynnän mukaiseksi.
Finnair arvioi, että nykyisellä minimiverkostolla sen vertailukelpoinen liiketulos on kustannussopeutuksista huolimatta päivätasolla noin 2 miljoona euroa tappiollinen koko toisen vuosineljänneksen ajan.
Vallitsevan tilanteen vuoksi Finnairin liikevaihto tulee vuonna 2020 laskemaan olennaisesti vuoteen 2019 verrattuna. Kuten yhtiö tiedotti tulosvaroituksessaan 16.3.2020, vertailukelpoinen liiketappio tulee olemaan huomattava tilikaudella 2020. Lisäksi Finnairin kapasiteetti laskee olennaisesti kuluvana vuonna vuodesta 2019. Näiden seikkojen takia Finnair tulee myös päivittämään strategiakauttaan koskevia taloudellisia tavoitteita.
Finnair päivittää tulevaisuuden näkymiään ja ohjeistustaan vuoden 2020 toisen neljänneksen osavuosikatsauksen yhteydessä.
Toimitusjohtaja Topi Mannerin lausunto vuoden 2020 ensimmäisen vuosineljänneksen (Q1) tulosjulkistuksen yhteydessä: :
”Vuoden 2020 ensimmäinen vuosineljännes tullaan muistamaan maailmanlaajuisen koronaviruspandemian alkamisesta. Finnairin vuosi alkoi vahvasti, tammikuu sujui odotuksia selvästi paremmin, mutta helmikuusta alkaen koronavirus käänsi liikevaihdon suunnan dramaattisella tavalla, jolle ei löydy vertailukohtaa koko kaupallisen lentoliikenteen satavuotisesta historiasta. Liikevaihtomme laski katsauskaudella 16 prosenttia 561 miljoonaan euroon.
Vaikutukset näkyivät kaikilla liikennealueillamme ja matkustajamäärä laski 15,6 prosenttia. Määrätietoisesta kustannusten vähentämisestä huolimatta vertailukelpoinen liiketuloksemme laski merkittävästi vertailukaudesta ja oli 91,1 miljoonaa euroa tappiollinen.
Annoimme tulosvaroitukset 28.2. ja 16.3. ja niiden yhteydessä kerroimme säästötoimista, joihin ryhdyimme alentaaksemme kustannuksiamme. Olemme edenneet näiden säästöjen saavuttamisessa hyvin. Nämä tässä tilanteessa välttämättömät toimet pitävät sisällään koko henkilöstöä koskevan määräaikaisen lomautuksen. Muita toimia ovat muun muassa verkoston voimakas sopeuttaminen, myynti- ja markkinointikulujen, toimittajasopimusten, IT-kulujen sekä investointien leikkaaminen. Samassa yhteydessä johdon palkkoja leikataan 15 % ja hallitus luopuu palkkioistaan samassa suhteessa. Tiukan kulukarsinnan ansiosta kulumme ovat laskeneet toisen vuosineljänneksen alkaessa noin 70 % koronakautta edeltäneestä kuukausitasosta. Poistot pois lukien kulut ovat pienentyneet noin 80 %. Sopeuttamistoimien vaikutus näkyy kustannuksissa selvemmin vasta toisella neljänneksellä, jolloin lennämme minimiverkostoa, joka vastaa noin 5 % kapasiteetin käyttöä.
Koronavirus on valtava isku koko globaalille lentoliikenteelle ja myös Finnairille. Kuluvalla vuosineljänneksellä valtaosa laivastostamme on maassa, ja siksi neljänneksen tappio tulee olemaan kulusopeutuksen jälkeenkin huomattavan suuri, noin 2 miljoonaa euroa päivässä.
Ensimmäisen neljänneksen lopussa likvidit kassavaramme olivat 833 miljoonaa euroa, mukaan lukien nostettu 175 miljoonan euron valmiusluottolimiitti. Poikkeustilanteen pitkittymisen varalta olemme tehneet lisärahoitussuunnitelman, joka sisältää tarvittaessa käyttöön otettavan 600 miljoonan euron TyEL-takaisinlainan sekä lentokoneiden myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyjä. Vaikka koronatilanne pitkittyisikin, Finnairin kassatilanne on turvattu yli vuoden 2021 ensimmäisen puoliskon.
Poikkeustilanteen vuoksi 2019 osinkoa ei jaeta. Olemme myös julkistaneet, että suunnittelemme arviolta 500 miljoonan euron suuruista osakeantia oman pääomamme vahvistamiseksi. Haluamme varmistaa, että koronaviruksen aiheuttamasta iskusta huolimatta olemme kilpailukykyinen lentoyhtiö myös tulevaisuudessa.
Akuutin kriisin hellitettyä edessämme on tuon 2–3 vuoden pituinen siirtymäaika uuteen normaaliin. Ennakoimme lentoliikenteen toipuvan hitaasti heinäkuusta lähtien ja matkustajamäärien palaavan vuoden 2019 tasolle 2–3 vuodessa. Onkin todennäköistä, että joudumme jatkamaan lomautuksia myös kesän jälkeen ja sopeuttamaan siten resurssejamme pienempään lentämisen määrään.
Hoitamalla siirtymäajan hyvin saamme eväät pidemmän aikavälin kasvuun ja uusien työpaikkojen luomiseen. Valmistaudumme siksi erilaisiin vaihtoehtoihin. Olemme rakentaneet skenaarioita sekä pyrkineet joustavoittamaan toimintaamme, jotta voimme tehdä tulevat valintamme mahdollisimman oikea-aikaisesti.
Parhaillaan tarkastelemme myös koronajakson vaikutusta pitkän aikavälin strategiaamme, mukaan lukien taloudelliset tavoitteet ja laivastoinvestoinnit. Uskomme edelleen, että siirtymäkauden jälkeen lentoliikenne on kasvuala, ja silloin Finnairina tavoittelemme kestävää, kannattavaa kasvua. Sen saavuttamisessa meitä auttavat Finnairin tärkeimmät vahvuudet: sitoutunut henkilöstö, uskolliset asiakkaat, vahva brändi, yhteiset arvot, kestävään maantieteelliseen kilpailuetuun perustuva strategiamme ja vahva omistajarakenne.
Tahdon lopuksi osoittaa sydämelliset kiitokseni koko henkilöstöllemme siitä loistavasta yhteistyöstä ja -hengestä sekä rohkeudesta, jota finnairilaiset ovat osoittaneet tässä vaikeassa tilanteessa. Vaikka raskas matka on vasta alussa ja paluu kasvu-uralle vaatii määrätietoisia toimia, olen varma, että me tulemme tilanteesta ulos vahvoina. Kiitän lämpimästi myös asiakkaitamme kärsivällisyydestä sekä saamistamme kannustavista viesteistä. Ne merkitsevät tällaisina aikoina paljon finnairilaisille.”