Koronakriisi on koetellut erityisen kovalla kädellä kansainvälistä matkailua. Matkatoimistot ja matkanjärjestäjät ovat huutaneet hätäapua hallitukselta kuukausien ajan, mutta ala on edelleen yksi koronapandemian suurimmista kärsijöistä. Eikä nopeaa parannusta toimintaedellytyksiin ole tiedossa.
Nyt matkatoimistoalan yritysten tukala tilanne on nostettu selkeästi päättäjien pöydälle kansanedustaja Pia Kauman hallitukselle tekemän kirjallisen kysymyksen myötä.
Koronaviruspandemian vuoksi matkustaminen on tammikuun lopulta lähtien hiipunut vähitellen ja on tällä hetkellä käytännössä pysähtynyt kokonaan. Tilanne on sama sekä ulkomailta Suomeen että Suomesta ulkomaille suuntautuvassa työ- ja vapaa-ajanmatkustuksessa. Matkustus- ja muiden rajoitusten takia matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toimintaedellytykset ovat kaventuneet ja kassavirrat suurelta osin tyrehtyneet. Pia Kauma tiedusteleekin kirjallisessa kysymyksessään, miten hallitus aikoo huomioida yritysten tukimalleissa matkatoimistoalan erityispiirteet ja aikooko hallitus esittää suoran tuen mallia koronakriisistä pahasti kärsiville matkatoimistoalan yrityksille.
- ”Suomessa toimivat matkatoimistot ja matkanjärjestäjät ovat aktiivisesti tuoneet umpikujaan ajautunutta tilannettaan esiin poliittisille päättäjille samoin kuin medialle. Olemme saaneet monelta taholta kyllä ymmärrystä ja sympatiaa, mutta ala on nyt iloinen konkreettisesta, hallitukselle suunnatusta kysymyksestä, jolla alan tukalaa tilannetta avataan”, toteaa Suomen matkailualan liiton SMALin toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti.
Matkatoimistoalan yritysten haasteita tässä täysin poikkeuksellisessa tilanteessa on lisännyt myös se, että useissa tapauksissa yritykset ovat joutuneet tekemään sitoumuksia ja maksamaan ennakkoa matkakohteissa oleville kumppaneilleen ja alihankkijoilleen, eivätkä ne saa maksamiaan ennakkomaksuja läheskään aina rahana takaisin. Tästä huolimatta yritykset ovat matkapakettilainsäädännön perusteella velvollisia palauttamaan asiakkaille rahat peruuntuneista matkoista käteismaksuna, ellei asiakas halua siirtää matkaa tai vastaanottaa matkanjärjestäjän tarjoamaa lahjakortin kaltaista voucheria. Normaalioloissa tämä EU-pohjainen lainsäädäntö on matkanjärjestäjien hallinnassa, mutta näin massiivisiin peruutuksiin eivät matkatoimistoalan yritykset kyenneet millään tavoin varautua.
Matkailuteollisuus on yli 10 prosentin BKT-osuudellaan yksi tärkeimmistä toimialoista Euroopassa. Suomessa sen BKT-osuus on noin 2,7 prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä rahan määrä eli matkailukysyntä oli viime vuonna noin 16,1 miljardia. Myös merkittävä osa ulkomaille suuntautuvien matkojen verotuloista jää Suomeen. Vuonna 2017 ulkomaanmatkojen kotimaahan jäävä osuus kulutuksesta oli noin 2,3 miljardia euroa.
- ”Matkatoimistot ja matkanjärjestäjät ovat liima, joka yhdistää eri matkailusektorit; kuljetusyhtiöt, hotellit, ohjelmapalveluyritykset, käyntikohteet niin kotimaassa kuin maailmalla. Myös ravintolat, tapahtumat ja kaupat hyötyvät matkatoimistojen toiminnasta. Kansainvälisen matkustuksen parissa toimivat kuljetusyhtiöt, kuten lentoyhtiöt ja varustamot, ovat huomattavan riippuvaisia matkatoimistoista ja matkanjärjestäjistä”, listaa Mäki-Fränti.
Alan yritykset odottavat toiveikkaina hallituksen vastauksia ja reaktioita Pia Kauman tekemään kirjalliseen kysymykseen