| Ateneumin taidemuseon kolmannessa kerroksessa nähdään 23.10.2020–14.2.2021 taidemaalari Magnus Enckellin (1870–1925) suurnäyttely. Näyttely esittelee kultakauden merkittävimpiin kuuluvan taiteilijan tuotannon kattavasti ja tuo hänet esiin kulttuurielämän monipuolisena vaikuttajana. Ateneum juhlistaa taiteilijan 150-vuotissyntymäpäivää maanantaina 9.11.2020, jolloin museo on poikkeuksellisesti avoinna. Magnus Enckell: Seinen rantaa (1912). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen. Ateneum palaa normaaleihin aukioloaikoihin 4.8.2020 alkaen. Muutokset näyttelyaikatauluun ja oheistapahtumiin ovat mahdollisia. Magnus Enckell kuuluu 1800–1900-lukujen vaihteen Suomen taiteen kultakauden keskeisiin taiteilijoihin, mutta hänen tuotantoaan tunnetaan silti vain osittain. Ateneumin näyttely tarkastelee Enckelliä monipuolisesti ja esittelee hänen koko tuotantoaan viideltä eri vuosikymmeneltä.Enckell tunnetaan erityisesti suomalaisen symbolismin edustajana ja johtohahmona. Näyttely ja sen yhteydessä julkaistava kirja valottavat taiteilijan monia puolia. Enckell oli toisaalta radikaali taiteen uudistaja, toisaalta hän taas nojasi sivistyksen traditioihin. Hän oli haaveilija, mutta myös kansainvälinen maailmanmies, näyttelyiden komissaari, Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja ja monumentaaliteosten tekijä. Niin musiikki, teatteri kuin kirjallisuus olivat tärkeitä monipuolisesti sivistyneelle taiteilijalle.Magnus Enckellin 1890-luvun väriaskeettinen ja piirustuksellinen ilmaisu alkoi vuosisadan vaihteen jälkeen muuttua maalauksellisempaan suuntaan, kohti värin- ja valontäyteistä uusimpressionismia. Enckellin tunnetuimpia teoksia ovat Ateneumin kokoelmiin kuuluvat Poika ja pääkallo (1893), Herääminen (1894) ja Lepäävä fauni (1914).Näyttely esittelee paljon ennestään tuntemattomia teoksia, Enckellin laajaa piirustustuotantoa ja luonnoskirjoja sekä valokuvia hänen omasta arkistostaan. Näyttelyssä nähdään Enckellin tuotantoa varhaisista piirustuskoulun opiskeluajan teoksista aina 1920-luvun mytologisiin aiheisiin saakka. Taiteilijan laajaan tuotantoon kuuluu muotokuvia, maisemia, fantasioita, uskonnollisia aiheita, asetelmia ja henkilötutkielmia. Hän teki myös lukuisia monumentaalimaalauksia julkisiin tiloihin, kuten Tampereen tuomiokirkkoon ja Keski-Porin kirkkoon. Näyttelyn kuraattoreita ovat Ateneumin museonjohtaja Marja Sakari, Kansallisgallerian kokoelmahallintajohtaja Riitta Ojanperä ja Ateneumin intendentti Anna-Maria von Bonsdorff. Esille saadaan teoksia eri puolilta Suomea muun muassa Amos Rexin Sigurd Frosteruksen kokoelmasta, Tampereen taidemuseosta, Turun taidemuseosta, Serlachius-museoilta sekä yksityiskokoelmista. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan runsaasti kuvitettu ja asiantuntijoiden artikkeleista koostuva näyttelyluettelo, joka luo kokonaiskuvaa Suomen kultakauden taiteilijasta. Näyttelyluettelo julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi ja sen toimittavat Hanne Selkokari ja Lene Wahlsten. Julkaisun kirjoittajat ovatAnna-Maria von Bonsdorff, Jukka Cadogan, Timo Huusko, Harri Kalha, Marja Lahelma, Riitta Ojanperä, Anne-Maria Pennonen, Marja Sakari, Hanna-Reetta Schreck, Hanne Selkokari, Riikka Stewen, Juha-Heikki Tihinen sekä Anu Utriainen. |