Kuva: EASA Annual Safety Conference Helsingissä päättyi paneeliin, jota moderoi Giancarlo Buono, IATA (vas,) , panelisteina Pekka Henttu, Traficom, Joachim Luecking, EU-komissio ja Patrick Ky, EASA
European Union Aviation Safety Agency EASA eli EU:n lentoturvallisuusvirasto yhdessä Suomen Traficomin kanssa kokosi reilusti yli 200 lentoliikenteen alan ammattilaista 30 eri maasta Helsingin Crown Plaza –hotellin kokoustiloihin kuluvan viikon alussa eli 4.-5. marraskuuta 2019 (ks. myös Matkaviikko 4.11).
Konferenssin teema oli ”Lentoyhtiöiden toiminnallinen turvallisuus: tulevaisuuden näkymät”. Kaksipäiväisen tapahtuman keskeinen rakenne olivat viisi eri paneelia, jossa asiantuntija-panelistit ensin alustivat aiheensa ja sen jälkeen teemaa ruodittiin koko paneelin sekä myös kuulijoiden kysymysten voimin.
Konferenssivieraat tervetulleiksi toivotti Liikenne- javiestintäministeriön valtiosihteeri MikkoKoskinen, joka jo tervetuliaissanoissaan nosti esiin siviili-ilmailun uuden teknologian ja digitalisaation esiinmarssin ja samalla myös kyberturvallisuuden sekä ympäristökysymykset lentoliikenteen turvakysymysten näkökulmasta.
Uusi teknologia – innovaatiot
Avaussanat lausuivat EASAn pääjohtaja Patrick Ky sekä TRAFICOMin ilmailujohtaja Pekka Henttu. Patrick Ky painotti turvallisuuden ensiarvoisuutta ja korosti uutta teknologiaa, mutta hän totesi yhä myös käytettävän varsin vanhaakin teknologiaa kuten radiotaajuudet lennonjohdon kanssa kommunikoitaessa. ” Samaan aikaan olemme saaneet nähdä myös sen hinnan, jota Boeing juuri maksaa uudesta teknologiasta”.
Englanninkieli erottelee sen turvallisuuden, jolla lentokoneet esim. pysyvät ilmassa käsitteellä ’safety’, kun taas ’security ’on esimerkiksi sitä turvallisuutta, josta lentoasemien turvatarkastukset huolehtivat. EASAn konferenssin painopiste oli ’safety’ -turvallisuudessa.
Pekka Henttu korosti eri toimijoiden saumatonta yhteistyötä ja luottamusta lentoturvallisuuden, sen molempien turvallisuuden lajienkohdalla. ”Uudet teknologiat ja digitaalisuuskaan eivät kenties ole oikea lääke kaikkiin sairauksiin”, sanoi Henttu ja korosti kehityksen nopeutta: ”Mikä on hyvää tänään, ei kenties ole edes riittävästi huomenna.” Henttu määritteli konferenssin tavoitteeksi luoda laajempi näköala tulevaisuuteen.
Pekka Henttu on tehnyt 33 vuoden lentäjän uran Finnairissa, mm. yhtiön pääohjaajana. Hän ehti pitkän uransa aikana hankkia kelpuutuksen kuuden eri matkustajakonetyypin ohjaimiin. Hän on toiminut viimeiset kymmenen vuotta eli vuodesta 2010 Traficomissa ilmailun viranomaistehtävissä, mutta siirtynee jo lähitulevaisuudessa eläkkeelle. Siten hienosti onnistunut EU:n laajuinen EASAn turvallisuuskonferenssi oli sulka Hentun hattuun ja hieno kulminaatio upealle siviili-ilmailu-uralle.
”Lentoliikenne on kasvuala”
Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner pääpuhujan roolissaan tarkasteli turvallisuutta ensin onnettomuustilastojen valossa. ”Vuosi 2017 oli maailman lentoliikenteen turvallisin vuosi aikoihin, mutta vuonna 2018 sattui 530 kuolemantapausta lentoliikenteen onnettomuuksissa.” Suhdeluku kuljetettujen matkustajien suureen määrään nähden on parantunut viime vuosina, mutta sen täytyy jatkaa laskuaan. ”Meidän on tehtävä vielä enemmän, koska teemme työtä kasvavalla toimialalla”, avasi Manner. Lentokoneiden ja lentojen määrän oletetaan jopa kaksinkertaistuvan seuraavien kymmenen vuoden aikana, joka nykyisellä onnettomuussuhdeluvulla merkitsisi huomattavaa lisäystä myös kuolemantapausten määrän. ”Tätä emme voi hyväksyä. Lentoturvallisuutta on parannettava jatkuvasti.”
Manner listasi lentoliikenteeseen kohdistuvia haasteita: taloudelliset paineet, ruuhkautuva ilmatila, operatiiviset paineet, automaatio ja keinoäly (AI), asioiden lisääntynyt monimutkaisuus, ilmastokysymykset, uudet lentoyhtiöammattilaiset, kyberturvallisuus. ”Kun yksinkertaistamme asioita ja otamme käyttöön automaatiota, on oltava varovainen, ettei oikaista mutkia suoraksi väärällä tavalla. Kestävän ja ympäristön huomioonottavan lentoliikenteen haasteeseen tarjoaa parhaat vastaukset uusi teknologia ja uudet polttoaineet, mutta ne on otettava käyttöön turvallisuutta vaarantamatta. ”
Konferenssin paneeleista yksi kosketteli Suomelle tärkeitä talviolosuhteita, koneiden jäänpoistoa (de-icing) ja myös näiden toimien ympäristövaikutuksia. Oma paneelinsa oli myös koneiden leasingistä ja siihen liittyvästä vastuujaosta miehistöineen tai ilman (wet-leasing,dry-leasing).
”Lentomatkustajat haluavat kilpailukykyisiä hintoja ja he haluavat turvallisuutta”, totesi EU-komissiossa lentoturvallisuusasioista vastaava Joachim Luecking ja jatkoi: ”Lentoliikenteessä ei pidä myöskään aliarvioida ympäristö- ja ilmastokysymyksien suunnalta tulevaa painetta.”
Hybridejä ja lentotakseja
Lentoliikenteen ammattilaiset, suurelta osin myös ohjaamoväen edustajat, näkevät tulevan kehityksen teknisten innovaatioiden ja digitalisuuden viitoittamana. Uusi moottori- ja polttoaineteknologia vastaa ympäristöhaasteisiin kasvavalla toimialalla. Myös lentoliikenteen alalla hybridit, erilaisia voimanlähteitä ja polttoaineita hyödyntävät ilma-alukset tekevät tuloaan. Automaatio, jopa autonomiset eli ilman pilottia lentävät koneet olivat keskustelun aiheena, mutta tälle visiolle nähtiin mahdollisuuksia vasta suurkaupunkialueiden lentotaksien toiminnassa, ehkäpä drooniprojektien edetessä. Maailmassa kehitetään myös yli 200 hankkeessa pystysuoraan nousevia VTOL ja eVTOL–koneita. Kaikki hankkeet eivät toteudu,mutta joillakin on hyvinkin mahdollista päästä tuotantoon asti.