Saksalaisyhtiö määrittelee laatu- ja innovaatiokehityksensä uudistukset
Lufthansa-konserni haluaa olla se, ”johon kilpailijat benchmarkkaavat” sekä lujittaa asemansa asiakkaiden, työntekijöiden, sijoittajien ja yhteistyökumppanien ensimmäisenä valintana.
Lufthansa on ryhtynyt toimeenpanemaan mittavaa laatuun ja innovaatioihin liittyvää ohjelmaa paremman kustannustehokkuuden ja kasvun saavuttamiseksi tuoreen, keväällä 2014 johtokunnan puheenjohtajaksi ja CEO:ksi nimitetyn konsernin pitkäaikaisen 47-vuotiaan ”oman miehen”, pääjohtaja Carsten Spohrin johdolla.
Lufthansa suunnittelee uusia tuotteita niin mannertenväliseen kuin eurooppalaiseen liikenteeseen.
Konsernin nykyinen monien brändien järjestelmä, jonka Euroopan hubit ovat Frankfurtissa, Münchenissä, Zürichissä, Wienissä ja Brysselissä, rakennetaan Germanwingsin menestyksekkään konseptin pohjalta Wings-tuoteperheeksi. Eurowingsin Bombardier CRJ-koneet vaihdetaan Airbus 320-kalustoon ja Eurowingsin ensimmäisen kotiasema Saksan ulkopuolella avataan Sveitsin Baseliin, 2-4 A320-koneen voimin.
Konserni aikoo käyttää uutta Wings pääbrändiä eri point-to-point -lentotuotteiden yhteen sitomiseksi. Mutta Lufthansassa harkitaan tämän konseptin laajentamista myös mannertenvälisiin palveluihin. Tarkoittaako se halpalentopiirteidenkin näkyvää tuomista Lufthansan kaukoreiteille?
Lufthansa kertoo keskustelleensa kaukoliikenteen yhteistyöstä hintatietoisimman, yksityisen kuluttajasegmentin, siis ns. halpamatkustajien, paremmaksi tavoittamiseksi yhteistyössä Turkish Airlinesin kanssa. Aikatähtäin on jo määritetty talveen 2015 ja kalusto seitsemäksi Boeing 767- tai Airbus 330-koneeksi. Allianssikumppani Turkish Airlines on tietenkin Star-partnerina luonteva valinta, mutta Lufthansalla on merkittävä siivu omistusta myös toisessa turkkilaisessa eli Sun Express -yhtiössä.
Kiinan markkinoilla Lufthansa vahvistaa asemaansa joint-venture -yhteistyössä niinikään Star Alliance -kumppani Air Chinan kanssa.
Huolimatta yllämainittuihin hankkeisiin liittyvistä investoinneista, Lufthansa-konserni odottaa kuluvalta vuodelta noin 1 miljardin euron plus-merkkistä toiminnallista tulosta. (EH)