| Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry;n jäsenkyselyn mukaan kesäsesonki oli vaisu. Peräti 55 prosentilla yrityksistä kesäsesonki oli huonompi kuin viime vuonna. Siihen vaikuttivat kuluttajien varovaisuus ja alkukesän kolea sää. Heinäkuun puolivälin maissa lämmennyt sää lisäsi palvelujen kysyntää, mutta ei riittänyt kuromaan umpeen huonoa alkukesää. Lähes puolet yrityksistä odottaa liikevaihdon alenevan myös syys-marraskuussa verrattuna viime vuoteen. Maltillisia kasvuodotuksia on neljänneksellä yrityksistä. Kongressi- ja messutoimialalla on muita aloja positiivisemmat odotukset syksylle. Yritysten suurimpia tulevaisuuden uhkia ovat kustannusten nousun jatkuminen ja vähäinen kysyntä. Noin viidennes yrityksistä ilmoittaa vähentävänsä työvoimaa ensi syksyyn mennessä. 13 prosenttia ilmoittaa lisäävänsä työvoimaa.Kuluttajien heikko luottamus näkyy palvelujen kysynnässäLähes kaikki MaRassa mukana olevat toimialat ennakoivat syksyn olevan viimevuotista heikompi. Ainoa poikkeus on kongressi- ja messutoimiala. Peräti 43 prosenttia yrityksistä odottaa liikevaihdon kasvavan viime vuoteen verrattuna ja 28 prosenttia vähentyvän. Kotimaisen kuluttajan varovaisuus näkyy myös hiihtokeskusten syksyn odotuksissa, sillä peräti 67 prosenttia odottaa syksyn olevan heikompi kuin viime vuonna. Yritysten varovaisuus tuntuu myös työvoiman vähentämisaikeissa. Kongressit ja messut antavat toivoa ”Kongressi- ja messutoimialan näkymät antavat toivoa siitä, että myös asiakasyritysten palvelujen kysyntä olisi piristymässä. Kansainväliset kongressit tuovat Suomeen paljon vientituloja. Toimialan palvelujen kasvu tuo tuloja myös muille toimialoille, kuten hotelleille ja takseille. Pohjois-Suomen matkailun ennakoidaan rikkovan ennätyksiä tulevana talvena, mutta tämä ei näytä ulottuvan hiihtokeskuksiin, koska pääosa asiakkaista on kotimaisia. Keski-Euroopan lumitilanteen heikentyessä suomalaiset hiihtokeskukset saavat kuitenkin tulevaisuudessa yhä enemmän laskettelevia ulkomaalaisia asiakkaita”, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa. Hallitukset suosivat alkoholin hankkimista ulkomailta ja sen nauttimista kotona ja julkisilla paikoilla. Pubien ja yökerhojen tilanne jatkuu murheellisena, sillä peräti 17 prosenttia yrityksistä ilmoittaa olevansa konkurssiuhan alla kuuden kuukauden kuluttua. Alkoholin anniskelu on vähentynyt merkittävästi tällä vuosituhannella. Tällä on ollut erittäin negatiivinen vaikutus kaikkien ravintoloiden kannattavuuteen ja työllisyyteen. ”Suomessa hallitukset ovat väristä riippumatta korottaneet alkoholijuomaveroa. Pääministeri Petteri Orpon hallitus korottaa ensi vuoden alussa jo valmiiksi EU-maiden kireintä alkoholijuomaveroa entisestään. Myös viime syksynä voimaan tullut yleisen arvonlisäveron korotus 25,5 prosenttiin iski ennestäänkin vaikeassa asemassa oleviin anniskeluravintoloihin. On vaikea ymmärtää, miksi Suomessa alkoholin kulutusta halutaan siirtää pois ravintoloista koteihin ja julkisille paikoille. Muissa EU-maissa anniskelua suositaan sen sosiaalisen ja työllistävän vaikutuksen takia. Suomessa alkoholialaan liittyvistä työpaikoista noin 70 prosenttia on ravintoloissa”, Lappi sanoo. Palvelujen kysynnän kasvulle on hyvät perusteet Maailmanpolittiinen tilanne ja etenkin nuorten korkea työttömyys ovat nakertaneet kuluttajien tulevaisuuden uskoa ja ostovoimaa. Pankkitalletusten määrä onkin ennätyksellisen suuri. Yleisen linjan mukaiset palkkojen korotukset lisäävät kuluttajien käytössä olevia varoja, samoin kuin hallituksen päättämät ansiotuloveron alentamiset. Myös korkotaso on historiallisesti katsottuna matala. ”Hallituksen aiemmin päättämät kulutusverojen korotukset ovat heikosti harkittuja, etenkin suhdannetilanne huomioon ottaen. Hallituksen puoliväliriihen ansiotulo- ja arvonlisäverojen alentaminen, korkojen lasku ja palkankorotukset lisäävät kuitenkin kuluttajien käytössä olevan rahan määrää. On siis useita kuluttamisen kannalta positiivisiakin asioita. Kun kuluttajien kuluttamista vähentävä henkinen lukko saataisiin avattua, alan näkymät voisivat kirkastua nopeastikin”, Lappi sanoo. MaRan jäsenkyselyyn vastasi 301 yritystä seuraavilta toimialoilta: festivaalit, hiihtokeskukset, hotellit ja kylpylät, huvi-, teema- ja elämyspuistot, juhla- ja pitopalveluyritykset, kahvilat, keilahallit, kongressit ja messut, leirintäalueet, liikenneasemat, pikaruokaravintolat, pubit ja yökerhot, ohjelmapalveluyritykset, ruokaravintolat, opiskelija- ja henkilöstöravintolat sekä henkilöstövuokraus. Lähde: MaRa Kuva: Timo Lappi, MaRa |
|---|
